EU:n suurimpiin kehitysyhteistyön kumppanimaihin kuuluva Niger kehittyy haasteista huolimatta

Euroopan unioni – yhdessä jäsenmaidensa kanssa – on maailman suurin julkisen kehitysyhteistyön rahoittaja. EU:n kehitysyhteistyöstä kertovan juttusarjan kolmannessa osassa EU-edustuston poliittisen tiimin vetäjä Olai Voionmaa kertoo EU:n toiminnasta Nigerissä.

Olai Voionmaa Agadezin moskeijalla
Olai Voionmaa Agadezin moskeijalla.

Sahelin alueella sijaitsevaa Nigeriä voidaan kiistatta pitää kehitysmaana: Niger on viimeiset kymmenen vuotta pysytellyt YK:n kehitysjärjestön UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksin (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)valtioista maailman vähiten kehittyneenä maana.

”Tehtävää riittää”, sanoo Olai Voionmaa, joka johtaa EU-delegaation poliittisen sektorin tiimiä ja toimii EU-suurlähettilään sijaisena Nigerin pääkaupungissa Niameyssa.

Voionmaa ei itse työskentele varsinaisen kehitysyhteistyön parissa, mutta koska Nigerin poliittinen tilanne kytkeytyy tiiviisti maan kehityksen edellytyksiin,­ on hänen tehtävällään selkeä yhteys kehityskysymyksiin. Nigerin valtiolla on suuria haasteita niin taloudellisella, sosiaalisella, poliittisella kuin turvallisuuspuolella.

”Kaikilla näistä sektoreista EU on Nigerin ensisijainen kumppani. Niger on yksi EU:n suurimmista, ellei suurin, kehitysavun vastaanottajamaista”, Voionmaa sanoo.

EU:n kehitysyhteistyöbudjetti Nigerissä on noin 1,5 miljardia vuosille 2014–2020. EU mobilisoi Nigerissä kaikkia käytössä olevia instrumentteja. Rahoituksesta yli puolet – laskutavasta riippuen jopa yli 80 prosenttia – on suoraa budjettitukea Nigerille. Sen lisäksi EU toteuttaa maassa isoja maahanmuuttoon ja turvallisuustilanteen kehittämiseen keskittyviä projekteja.

Yhteistyötä tehdään eri hallinnonalojen ja Nigerin kansalaisyhteiskunnan kanssa. Turvallisuuspuolella yhteistyökumppaneina ovat kansallisten toimijoiden lisäksi EU-jäsenmaiden turvallisuustoimijat.

EU:n puolelta toiminnasta vastaa neljä kehitysyhteistyötiimiä, joilla voi olla useiden satojen miljoonien eurojen budjetit. Osassa tiimeistä vain puolet tehtävistä on täytetty, sillä haastaviin kenttäolosuhteisiin on vaikea saada työntekijöitä.

”Tässä olisi mahdollisuuksia myös nuorille suomalaisille asiantuntijoille”, Voionmaa vinkkaa.

”Niger on paikka, jossa pääsee tekemään paljon, esimerkiksi luomaan ohjelmia joilla tuetaan poliisilaitosta tai terveyssektoria. Hyvä puoli kumppanin näkökulmasta on myös se, että maan hallitus tietää mitä haluaa eikä vastaa kaikkeen kyllä.”

Väestönkasvu haastaa kehitystä

Nigerin suurimpana kehityshaasteena Olai Voionmaa pitää maan nuorison haastavia tulevaisuudennäkymiä. Nuoria on paljon, sillä Nigerin väestönkasvu on erittäin nopeaa.

”Nykytahdilla väestömäärä kaksinkertaistuu joka 16. vuosi. Tämän vaikutukset koulutus- ja työmahdollisuuksiin, puhtaan veden saatavuuteen sekä kansalaisten tulevaisuudentoiveisiin ovat dramaattiset. Siksi meidän EU:na täytyy työskennellä paljon asian kanssa, jotta voimme tarjota ihmisille tietoa, terveyspalveluita ja koulutusta.”

Voionmaan mukaan nigeriläisten suurin toive on pystyä tekemään töitä. Työpaikkojen luominen Nigeriin on myös yksi EU:n tavoitteista, ja siihen pyritään yhteistyöllä yksityisen sektorin kanssa.

”Bisnesilmaston heikkous on iso haaste, mutta jos käytämme kaikkia keinoja, suunta voidaan kääntää parempaan. Jopa näinkin vaikeissa oloissa tehdään teknisiä innovaatioita ja kasvulle on potentiaalia”, Voionmaa sanoo.

Nigerin tulevaisuuden kannalta olennaista on myös se, miten maa pystyy vastaamaan ilmastonmuutokseen. EU:n kehitysyhteistyöllä pyritään muun muassa sähköistämään kyliä ja kehittämään älykästä maanviljelystä, sillä Niger on edelleen maatalousvoittoinen maa.

Voionmaa tutustumassa EU:n rahoittaman, sekä paikallisille että siirtolaisille suunnatun terveyskeskuksen rakentamiseen Agadezin lähellä.

Onnistumista on sekin, että tilanne ei heikkene

Mitä EU:n tuella sitten on saatu Nigerissä aikaan? Saavutuksia pohtiessaan Voionmaa katsoo, että onnistumisena voidaan pitää jo sitä, että haasteistaan huolimatta Niger on pitänyt puolensa vaikeassa turvallisuusympäristössä.

”Turvallisuustilanne on ollut heikko vuosien ajan – lännessä on Mali, pohjoisessa Libya, idässä Tshad-järven alue. Uhat on pääasiassa onnistuttu pitämään rajojen ulkopuolella ja valtion rakenteet Nigerissä toimivat. Tämä on tietenkin Nigerin hallituksen ja nigeriläisten ansiota, mutta EU on kouluttanut turvallisuusjoukkoja ja tukenut hallitusta rahallisesti, poliittisesti ja muutenkin. Viime aikojen iskut ovat kuitenkin todellinen haaste ja konfliktin luonteen muuttumista tulee seurata tarkasti.”

Katunäkymää Nigerin pääkaupugissa Niameyssa.
 

Myös muuttoliikkeen hillinnästä EU:lla on näyttöjä. Aiemmin jopa 90 prosenttia Libyan kautta Välimeren yli Eurooppaan tulevista siirtolaisista teki matkansa Nigerin kautta.

Yhteistyössä EU:n kanssa Niger on omasta aloitteestaan tiukentanut lainsäädäntöään, ja EU on tukenut uusien elinkeinojen ja pienyrittäjyyden luomista Agadezin alueelle, jossa siirtolaisten kuljetus rajan yli Libyaan on ollut keskeinen elinkeino. Näiden seurauksena siirtolaisten määrä on pudonnut 80–90 prosenttia vuosien 2014–2015 lukuihin verrattuna. Tämä on tuonut myös uusia haasteita, joihin on vastattava. 

Keväällä 2020 EU auttoi Nigeriä koronakriisiin vastaamisessa. Kun pandemia alkoi, maassa oli kymmenen hengityskonetta – joiden toimivuudesta ei edes ollut takeita.

”Onnistuimme nopealla tahdilla suuntaamaan toimintaa ja lähes 100 miljoonaa euroa rahoitusta koronan vastaiseen työhön. Tällä saatiin tuotua maahan maskeja, hengityskoneita ja muuta välineistöä sekä tukea maan terveyspalveluille. Paljon tästä tehtiin jäsenmaiden ja eri toimijoiden kanssa. Se on hyvä kertomus siitä, mitä EU-maat pystyvät yhdessä samaan aikaan TeamEurope-hengessä”, Voionmaa sanoo.

 

Sarjan toinen osa: EU:n kehityspolitiikka näytti ketteryytensä Namibiassa koronakeväänä  (avautuu uuteen ikkunaan)

Sarjan ensimmäinen osa: Näköalapaikalla Euroopan komissiossa: Team Europe vahvistaa EU:n johtajuutta kehitysyhteistyössä (avautuu uuteen ikkunaan)