EU:n koulutusoperaatio Mosambikissa alkoi – Suomi mukana

Pohjois-Mosambik on kärsinyt islamistikapinallisten iskuista reilut neljä vuotta. Suomen Mosambikin-suurlähettiläs Anna-Kaisa Heikkinen vastaa kysymyksiin siitä, mitä pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa tapahtuu ja kertoo miksi Suomen on tärkeä osallistua EU:n koulutusoperaatioon.

Kaksi sotilasta harjoittelutilanteesa Mosambikissa, EU-kyltin alla.
EU:n koulutusoperaation tavoite on tukea Mosambikin asevoimia, niin että ne pystyvät palauttamaan rauhan ja turvallisuuden Cabo Delgadoon. Kuva: EUTM

Cabo Delgadon konfliktissa on lokakuun 2017 jälkeen kuollut yli 5000 ihmistä ja maansisäisiä pakolaisia on noin 750 000. Mikä maakunnan tilanne on nyt taisteluiden näkökulmasta? Ovatko kansainväliset joukot onnistuneet rauhoittamaan tilannetta?

Muutama kuukausi sitten Cabo Delgadon taistelutoimissa aloittaneet Ruandan ja SADC-maiden joukot auttoivat Mosambikin hallituksen joukkoja varsin nopeasti saamaan islamistikapinallisten keskeisiksi muodostuneita tukikohtia haltuun. Näiden hyökkäysten seurauksena islamistikapinalliset ovat kuitenkin hajaantuneet eri puolille, metsiin ja kyliin, ja ovat jatkaneet edelleen yksittäisiä iskujaan Cabo Delgadossa. Viimeisen parin viikon aikana ensimmäisistä yksittäisistä iskuista on raportoitu nyt myös Cabo Delgadon naapurimaakunnassa Niassassa. Niassa on metsäistä ja harvaanasuttua seutua, mikä tulee vaikeuttamaan kapinallisten jäljittämistä.

Ketä kapinalliset ovat? Onko heihin keskusteluyhteys?

Kapinallisia kutsutaan islamisteiksi, sillä heidän ideologiset juurensa ovat radikaalissa islamissa ja he ovat myös ilmoittaneet tekevänsä yhteistyötä ISIS-liikkeen kanssa. Yhdysvallat on laittanut Cabo Delgadon islamistikapinalliset ja myös muutaman heidän nimeltä mainitun johtohenkilönsä terroristilistalleen nimellä ISIS-Mosambik. Vaikka kapinallisten ideologiset juuret ovat radikaalissa islamissa, on suurin osa taistelijoista mukana muista kuin uskontoon liittyvistä syistä; syvä yhteiskunnallinen eriarvoisuus – köyhyys, työttömyys ja tulevaisuuden näkymien puute – ovat Cabo Delgadossa suuri ongelma. Kaikki kapinalliset eivät myöskään ole islaminuskoisia, vaan on tiedossa, että heidän joukossaan on myös kristittyjä. Kapinallisten ensimmäisten ideologien arvellaan tulleen ulkomailta – muun muassa Tansaniasta – mutta suurin osa taistelijoista on kuitenkin paikallisia. He ovat suurelta valtaosaltaan nuorehkoja miehiä. Arviot kapinallisten määrästä ovat vaihdelleet tuhannen ja kolmentuhannen välillä.    

Kapinallisten julkiset ulostulot ovat tapahtuneet vain sosiaalisen median kautta – osa myös ISIS-vaikutteisten tilien kautta. Yhtään ”puhuvaa päätä” julkisuuteen ei ole ilmaantunut, vaikka joitakin kapinallisten johtohahmoja on pystytty myös identifioimaan.

EU:n koulutusoperaatio (EUTM) aloitti toimintansa marraskuun 2021 alussa. Miten yhteistyö Mosambikin turvallisuusjoukkojen kanssa on käynnistynyt?

EUTM on järjestäytynyt nopeasti ja on valmis toteuttamaan koulutusoperaationsa suunnitellulla tavalla. Mosambikin hallitus on ottanut EUTM:n vastaan erittäin hyvin ja yhteistyöhaluisesti.

Suomesta operaatioon on osallistumassa enintään viisi esikuntaupseeria kouluttaja- ja neuvonantajatehtäviin. Miksi Suomen kannattaa osallistua tähän?

Kyse on Suomen pitkäaikaisen kumppanimaan Mosambikin vakaudesta ja tulevaisuudesta. Olemme panostaneet Mosambikin kehitykseen jo pitkään kehitysyhteistyön keinoin. On luonnollista, että olemme nyt mukana turvaamassa sen, etteivät vuosien kehityspanostukset valu hukkaan. Cabo Delgadon tilanne on mitä suurimassa määrin myös eteläisen Afrikan alueellisen vakauden kysymys; Afrikan manner on Euroopan naapuri ja kumppani, ja sen vakaus on meille tärkeää.

Mosambikin turvallisuusjoukot saavat koulutustukea myös muun muassa Yhdysvalloilta ja Britannialta, taistelutoimissa mukana olevilta Ruandalta ja SADC-mailta, ja Mosambik ostaa palveluja kapasiteetin kehittämiseen myös eteläafrikkalaiselta Paramountilta. Onko Mosambikilla rahkeita johtaa kokonaisuutta?

Kun mukana on monia toimijoita, on koordinaatio tietysti merkittävä haaste. Tässä tarvitaan sekä Mosambikin omaa omistajuutta ja johtajuutta että kaikkien mukana olijoiden yhteistä tahtoa jakaa tietoa ja tehdä töitä samaan suuntaan. Mosambik on tarttunut tehtävään vakavasti ja haluaa, että ratkaisuja yhteisvoimin nyt aikaan saadaan.

Nainen kantaa säkkiä päänsä päällä. Taustalla näkyy ihmisjoukko ja avustusjärjestön laatikoita.
Kuvateksti: Kansainvälisten joukkojen tulo on auttanut humanitaarisen avun toimittamista. Kuva: WFP

Sekä kapinalliset että Mosambikin armeijan joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Miten tätä asiaa on käsitelty Mosambikissa?

Mosambikin kansalaisjärjestö- ja tutkimuslaitoskenttä on esittänyt molempien osapuolten tekemistä ihmisoikeusloukkauksista perusteltuja faktoja. Kapinallisten tekemät ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet paikoin poikkeuksellisen julmia. Mutta myös turvallisuusjoukkojen on osoitettu syyllistyneen ihmisoikeusloukkauksiin, myös paikallisväestöä kohtaan. Julkista keskustelua asiasta käydään, mutta on selvää, että turvallisuusjoukkojen ihmisoikeusloukkaukset ovat Mosambikin hallitukselle herkkä asia. Ihmisoikeusnäkökulman sisällyttäminen turvallisuusjoukkojen työhön on tärkeässä osassa myös EUTM-koulutusoperaatiossa.

Mikä alueen humanitaarinen tilanne on nyt, saadaanko apua toimitettua perille?

Humanitaarisen avun toimitukset ovat jonkin verran helpottuneet sen jälkeen, kun kansainväliset – ja etenkin Ruandan – joukot tulivat mukaan kuvaan. Toinen asia on kuitenkin se, että humanitaarisen avun rahoitus on riittämätöntä, ja esimerkiksi WFP on joutunut puolittamaan maansisäisille pakolaisille tarjoamansa ruoka-avun määrän. Tarpeet ovat suuria. Maan sisäisiä pakolaisia on noin 750 000, heistä valtaosa Cabo Delgadon sisällä, ja kaikkiaan konfliktista kärsiviä ihmisiä arvioidaan olevan maan neljässä pohjoisessa maakunnassa (Cabo Delgado, Niassa, Nampula, Zambezia) noin 950 000.

Cabo Delgado kuuluu Mosambikin vähiten kehittyneisiin maakuntiin. Millaisia suunnitelmia sen kehittämiseksi on?

Cabo Delgadon ongelmien taustalla ovat vuosikymmenten mittaan kasvaneet ja syventyneet sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmat. Nyt käynnissä olevan konfliktin ratkaisu vaatii siis toimenpiteitä, jotka pureutuvat yhteiskunnan perusrakenteisiin. On positiivista, että Mosambikin hallitus ymmärtää tämän, ja on nyt rakentamassa yhdessä kansainvälisten avunantajien kanssa pohjoista Mosambikia (paitsi Cabo Delgadoa, myös naapurimaakuntia Niassaa ja Nampulaa) koskevaa monivuotista kehityssuunnitelmaa. Ajatustyötä on nyt siis tehty – mutta vielä tarvitaan rahoitusta, ja ennen kaikkea tehokasta toimeenpanoa.  

Jos tilanne Cabo Delgadossa on rauhoittunut, niin voivatko maansisäisessä paossa olevat ihmiset palata jo koteihinsa?

Mosambikin hallitus on laatinut Cabo Delgadon jälleenrakennussuunnitelman, jota kansainvälinen yhteisö tukee. Hallitus on jo aloittanut muun muassa tuhotun infrastruktuurin – ensimmäiseksi sähköt ja telekommunikaatio – jälleenrakentamisen. Mittava paluumuutto ei kuitenkaan ole mahdollista ennen kuin alueen turvallisuus voidaan taata.