Barentsin euroarktisen neuvoston toiminta jatkuu ilman Venäjää

Venäjä ilmoitti 18.9.2023, että se eroaa Barentsin euroarktisesta neuvostosta. Barents-yhteistyö jatkuu nyt Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Euroopan unionin kesken, aivan kuten se on jatkunut siitä asti, kun Barents-kumppanimaat tuomitsivat Venäjän laittoman hyökkäyksen Ukrainaa vastaan maaliskuussa 2022.

Venäjä ilmoitti 18.9.2023, että se eroaa Barentsin euroarktisesta neuvostosta. Barents-yhteistyö jatkuu Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Euroopan unionin kesken.

Suomi on toiminut Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana lokakuusta 2021 lähtien. Puheenjohtajuuskierron mukaan puheenjohtajuus olisi siirtynyt Venäjälle lokakuussa 2023. Suomen kanta on ollut, ettei puheenjohtajuutta missään olosuhteissa voi siirtää maalle, joka käy laitonta hyökkäyssotaa.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena yhteistyö Venäjän kanssa jäädytettiin maaliskuussa 2022. Yhteistyötä jatkettiin ilman Venäjää Suomen luomassa ”Friends of the Presidency” -formaatissa, johon kuuluivat kaikki muut BEAC-jäsenmaat ja EU. Yhteistyömallin tulokset ovat olleet erinomaisia. Pohjois-Karjala on johtanut aluetasolla tehtävää Barents-yhteistyötä maaliskuusta 2022 ja se tulee aloittamaan kaksivuotisen kautensa Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana lokakuussa 2023.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro-Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 Kirkkoniemen julistuksella Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän väliseksi yhteistyöfoorumiksi. Käytännön Barents-yhteistyötä tehdään työryhmissä, joihin kuuluu myös erityisasemassa oleva neuvoa-antava alkuperäiskansojen työryhmä.

Barents-yhteistyö tuo alueellisen ja käytännönläheisen näkökulman laajempaan arktiseen yhteistyöhön. Suomi on Barents-yhteistyön avulla saavuttanut konkreettisia tuloksia, jotka edistävät kestävää kehitystä, ihmisten välisiä kontakteja, liikennettä ja hyviä yhteyksiä.