Barcelonan prosessi luo siltoja Välimeren yli

Barcelonan prosessi tuo noin 40 ulkoministeriä Tampereelle 27.-28. marraskuuta keskustelemaan Välimeren alueen poliittisesta, taloudellisesta ja sivistyksellisestä yhteistyöstä. Asialistalla on muun muassa terrorismin uhka, laiton siirtolaisuus, talousuudistukset ja kulttuurien välinen vuoropuhelu. Mutta mikä on Barcelonan prosessi ja miten se toimii?

Risto Veltheim Oheinen ulkoasiainneuvos Risto Veltheimin kirjoitus julkaistiin heinäkuussa Aamulehdessä. Veltheim toimii ulkoministeriön Euromed-koordinaattorina.

Barcelonan prosessi luotiin EU:n piirissä vuonna 1995 kehittämään suhteita Välimeren eteläpuolisiin rantavaltioihin. Näistä kahdeksan on arabimaita eli Algeria, Egypti, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia, palestiinalaishallinto, ja muut EU:n ulkopuoliset osallistujat ovat Israel ja Turkki. Libya ja Mauritania ovat tulleet mukaan tarkkailijoiksi.

Prosessin vahvuutena on alusta lähtien ollut, että sen piiriin tulivat miltei kaikki Välimeren alueen maat, sekä arabimaat että myös Israel, johon vain muutamalla on toimivat diplomaattisuhteet. Kyseessä on siis ainutlaatuinen yhteistyöjärjestely, jossa nämä valtiot keskustelevat yhdessä taloudellisen yhteistyön, kaupan, kulttuurin, ympäristönsuojelun ja vaikkapa liikenneolojen kehittämisestä. Myös poliittiseen tilanteeseen ja turvallisuuteen liityvät asiat ovat esillä, vaikka prosessin puitteissa ei alueen konfliktien ratkaisusta neuvotella.

Ajankohtaisuuttaan prosessi ei ole menettänyt yhtään, pikemminkin siihen kohdistuu tällä hetkellä yhä uusia odotuksia ja haasteita. Barcelonan prosessin poliittisella asialistalla nimenomaan niin sanotut uudet uhkakuvat, kuten terrorismin vastainen taistelu, laiton maahanmuutto ja kansainvälinen rikollisuus, ovatkin nousseet yhä merkittävämpään asemaan.Euroopan ja Afrikan välinen 15 kilometrin etäisyys Gibraltarilla on samalla yksi maailman suurimmista elintasokuiluista, mikä on johtanut voimakkaisiin ja osin hallitsemattomiin siirtolaisvirtoihin. Tosin Pohjois-Afrikka toimii usein vain läpikulkualueena syvemmältä Afrikasta tulevalle elintasopakolaisuudelle.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan
hidas taloudellinen kehitys haaste EU:lle

Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa on jo pitkään pidetty yhtenä haasteellisimmista alueista globalisaatiokehityksen kannalta. Etenkin taloudellis-teknologisen kehityksen hitaus verrattuna globalisaation menestyjiin on tosiasia. Välimeren eteläpuolisten maiden osuus maailman kaupasta ja investoinneista on ollut vähäinen. Taloudellisen kehityksen ja tuottavien investointien jarruna on nähty muun muassa suljetut talousjärjestelmät, ylikorostunut valtion osuus talouselämässä ja avoimuuden puute.

Voimakkaan väestökehityksen paineessa työttömyys on muodostunut yhä polttavammaksi sosiaaliseksi ongelmaksi. Etenkin nuorisotyöttömyys on joissakin Välimeren alueen maissa 25-30 prosentin luokkaa. Toisaalta vanhojen rakenteiden purkaminen edellyttäisi juuri työvoiman vapauttamista julkiselta tai valtiojohtoiselta sektorilta, mikä tuntuu monista hallituksista vaikealta toteuttaa.

Nuorison kohtaamat ongelmat ja näköalattomuus ajavat hyökkäämään länsimaista elämäntyyliä vastaan ja hakemaan omaa identiteettiä islamista. Arabimaisssa kytevän fundamentalismin iskulause onkin "Islam on vastaus!". Tanskalaislehden pilapiirrokset viime talvena toimivat vain kipinänä ennestään jo varsin ongelmallisen ja tulenaran tilanteen kärjistämiseksi, ja vaikka kohu sen ympärillä on laantumassa, perusongelmat ovat edelleen olemassa.

Taloudellisella puolella Barcelonan prosessin tavoitteita ovat alueen kilpailukyvyn kohentaminen sisäisin uudistuksin, alueen integroiminen paremmin maailmantalouteen ja Välimeren alueen vapaakauppa-alueen luominen vuoteen 2010 mennessä. Kumppanuusmaiden kanssa tehdyt kahdenväliset assosiaatiosopimukset sisältävät jo kaupan vapauttamisen tietyssä aikatalussa EU:n kanssa, mutta kumppanuusmaiden keskinäinen vapaakauppa on vielä alkuvaiheissaan. Tänä vuonna on aloitettu neuvottelut palvelujen kaupan vapauttamisesta sekä toimista investointien helpottamiseksi.

Kulttuuriverkosto ylittää Välimeren

Barcelonan prosessi käsittelee myös inhimillistä ulottuvuutta ja kulttuuriyhteistyötä. Tämä on varsin laaja ja erityisesti kansalaisyhteisöä koskeva toiminta-alue, joka on jo luonut runsaan ja kattavan yhteysverkoston Välimeren molemmin puolin. Kulttuurien välistä keskinäistä ymmärtämistä ja samalla niiden välistä vuoropuhelua edistämään on luotu Anna Lindh -säätiö, joka toimii Alexandriassa Egyptissä. Sen kansallisen verkoston johtajana toimii Suomessa dosentti Tuomo Melasuo TAPRI:sta.

Kumppanuuden edellyttämät rakennemuutokset ja kehitysyhteistyöohjelmat rahoitetaan EU:n ulkosuhdevaroista Välimeren alueelle suunnatulla MEDA-rahoituksella, josta lähes 90 prosenttia käytetään kahdenvälisiin ja loput alueellisiin eli kahteen tai useampaan kumppanimaahan kohdistuviin hankkeisin. MEDA-varoja käytettiin vuosina 2001-2006 noin 5,3 miljardia euroa.

Välimeri Suomenkin etupiiriä

Viimeaikainen kansainvälinen kehitys on tuonut Välimeren aluetta monellakin tavalla lähemmäksi Suomen välitöntä etupiiriä, onhan Suomesta nyt ensimmäistä kertaa osallistuttu jopa Afrikasta Eurooppaan tunkeutuvan laittoman siirtolaisuuden torjuntaan. Alueen poliittisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen sekä kestävän kehityksen vahvistaminen ovat Suomelle ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita. Erityisen haasteellinen tulee olemaan myös Suomen EU-puheenjohtajakausi, sillä Barcelonan prosessin seuraava ulkoministerikokous pidetään Tampereella 27.-28. marraskuuta.

Barcelonan prosessin täyttäessä kymmenen vuotta järjestettiin Barcelonassa viime marraskuussa huippukokous, jonne Suomesta osallistuttiin hyvin näyttävästi ja korkealla tasolla. Presidentti Tarja Halonen oli Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen osallistui Välimeren parlamenttien puheeenjohtajien kokoukseen, Elisabeth Rehn osallistui naisten konferenssiin ja lisäksi Euroopan parlamentin edustajana oli Anneli Jäätteenmäki, joka toimi parlamentin Välimeri-yhteistyön raportoijana - tehtävä lankesi ensimmäistä kertaa suomalaiselle mepille.

Yksi merkittävä alue Suomelle on ympäristönsuojelu, sillä tällä alalla Suomella on paljon kokemusta ja osaamista tarjottavana myös Itämeren alueen yhteistyön pohjalta, kuten presidentti Halonen Barcelonassa pitämässään puheessa korosti. Suomella on siten täysi syy osallistua aktiivisesti huippukokouksessa hyväksytyn "Välimeren puhdistusohjelman 2020" valmisteluun ja toteutukseen - onhan EU:n pitkä ja ekologisesti herkkä eteläraja yhä enemmän myös "meidän meremme".