Avustusoperaatio Afganistan oli yhteinen suurponnistus

Afganistanin pelastus-ja evakuointioperaatio oli monella tapaa ainutkertainen ja historiallinen. Suomi evakuoi kolmen viikon aikana yli 400 henkilöä turvaan. Tämän teki mahdolliseksi paitsi yhteistyö niin kotimaan kuin kansainvälisten toimijoiden kanssa myös ulkoministeriön eri osastojen välillä. Kabulin kentällä toimiva avustusryhmä oli avainasemassa, mutta operaation toteuttamiseen tarvittiin kymmenien eri ihmisten työpanos niin ulkoministeriössä Helsingissä kuin monessa ulkomaan edustustossa.

Kuva Kabulin kentokentän läheisyydesta. Suomen avustustiimin jäsen taluttaa kahta afgaanilasta (kasvot tunnistamattomaksi muokatut) . Kuvassa myös Suomen suojausjoukon jäseniä sekä taustalla paljon paikallisia ihmisiä.
Kuva: ulkoministeriö

Suunnittelusta suoraan operaatiovaiheeseen

Asemamaasta palkatun henkilökunnan evakuointia alettiin suunnitella ulkoministeriössä alkukeväästä. Vaikka asiaa oli vuosien varrella mietitty, tilanne oli uusi. "Suomi ei ole minun tietääkseni ainakaan lähihistoriassa ollut tilanteessa, jossa paikalta palkattu henkilökunta olisi evakuoitu", Afganistan-tiiminvetäjä Matti Keppo sanoo.

Kysymykset alussa olivat perustavanlaatuisia ja vaikeita. Minkälainen uhka heihin kohdistuisi? Minkälaisia oikeudellisia keinoja olisi käytössä? Keitä evakuointi voisi koskea?

Kesän aikana Afganistanin tilanne heikkeni kiihtyvällä vauhdilla. Valmistelu vietiin loppuun rinta rinnan operatiivisen suunnittelun kanssa. "Samaan aikaan kun valtioneuvoston esitystä työstettiin, mietittiin logistiikkaa ja matkustusasiakirjoja, sekä tietysti seurattiin huolissaan Talibanin etenemistä".

Lentokenttäoperaation aikana Keppo vastasi paikalliskoordinoinnista. Hänen tiiminsä viesti asemamaasta palkattujen kanssa yrittäen saada heidät sisään Kabulin kentälle ja edelleen lentokoneilla Suomeen.

Kuvassa suomalainen suojausjoukon jäsen auttaa pientä afgaanityttöä muurin yli suojaan. Taustalla väkijoukkoa ja kaaosta Kabulin kentän läheisyydessä.
Kuva: ulkoministeriö

Suurlähetystön evakuointi – hallitusti aikaa vastaan

Afganistanissa evakuointipäätöksen laukaisijana toimi ääriliike Talibanin nopea sotilaallinen eteneminen kohti Kabulia, minne se lopulta saapui ja julisti maahan islamilaisen emiraatin. Evakuointipäätöksen valmistuminen käynnisti suurlähetystön evakuointiprosessin, johon lukeutuu joukko ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä evakuointi- ja valmiussuunnitelman pohjalta.

Kabulin kaltaisessa korkeauhkaisessa toimintaympäristössä mahdollisiin nopeasti muuttuviin tilanteisiin on varauduttu. Evakuoitumista nopeuttavia ja helpottavia järjestelyitä on tehty ennakkoon, ja edustuston lähetetty henkilöstö on ollut jatkuvassa valmiudessa reagoimaan erikoistilanteisiin.

Käytännössä Kabulin edustustonkin evakuointiprosessissa toimittiin aikaa vastaan, mutta hallitusti. Normaalien evakuointitoimien ohella viimeiset päivät Kabulissa olivat erityisen tärkeitä Suomen evakuointilistalla olevien afganistanilaisten ja konsuliasiakkaiden evakuoinnin valmistelemiseksi. Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomeen evakuoitavia tavattiin sekä kasvotusten että puhelimitse, ja heidän evakuoimistaan valmisteltiin muun muassa tilapäisiä matkustusasiakirjoja tekemällä sekä evakuointilentoa ja logistiikkaa valmistelemalla.

Monet asiat kuitenkin muuttuivat matkan varrella tilanteen eläessä. Alkuperäinen suunnitelma oli evakuoida suomalainen henkilökunta ja edustuston paikalta palkattu afganistanilainen henkilökunta samalla koneella Suomeen. Turvallisuustilanteen heiketessä paikalta palkattua henkilöstöä ei kuitenkaan aluksi ollut mahdollista saada mukaan lentokentälle. Lopulta Suomen alkuperäiset evakuointikoneet eivät päässeet laskeutumaan kentälle, sillä lentokentän sisäpuolen ja kiitoradan turvallisuutta ei kyetty turvaamaan. Tilanne oli sama kaikille länsimaille.

Lentokenttä kuitenkin saatiin pian rauhoitettua siinä määrin, että Suomi pääsi onnistuneesti jatkamaan Suomen kansalaisten ja afganistanilaisten evakuointeja ulkoministeriön tiimin voimin sekä myöhemmin puolustusvoimien suojausjoukkojen tukemana.

”Olisin halunnut palata Kabuliin avustamaan evakuoinneissa. Toisaalta paikallistuntemuksestani oli hyötyä myös Suomesta käsin toimivassa ulkoministeriön evakuointitiimissä, joka tuki operaation toteuttamista Kabulissa. Olin mukana ohjeistamassa ja kontaktoimassa evakuoitavia sekä koordinoin Kabulin kentälle pääsyä ja matkustusjärjestelyjä. Lisäksi myös evakuointiin liittyvät viestintätehtävät ovat työllistäneet ajoittain”, kertoo edustuston päällikön sijainen Nelli Mikkola.

 

Ulkoministeriössä evakuointioperaatioon osallistuivat:

 

Kabulin kenttätiimi (erityislähettiläs ja tiimi = 5 henkilöä)

Amerikan ja Aasian osasto (koordinaatio, operaation johto ministeriössä)

Konsuliasioiden osasto (yhteydenottoihin vastaaminen, konsuliavustettavat, lennot, perheenyhdistämisasiat)

  • Päivystyskeskus (yhteydenottojen vastaanottaminen)
  • Konsulikomennuskunta (avustaminen lentokentillä, matkustusasiakirjat)

Edustustot maailmalla (lentojärjestelyissä avustaminen, evakuoitujen auttaminen kuljetusten välillä)

Oikeuspalvelu & Poliittinen osasto (lainsäädännöllinen selvitystyö, eduskunnan/valtioneuvoston/tasavallan presidentin päätösten valmistelu ja esittely)

Tietohallinto, sanomakeskus (lentolupaasiat, puhelut)

Viestintäosasto (mediatiedustelujen koordinointi ja niihin vastaaminen, tiedotustilaisuudet ja tilanteista viestiminen)

 

Avustustiimi Kabulin kentän kaaoksessa

Kabulin lentokentälle lähettiin kaksi ulkoministeriön virkamiestä hoitamaan evakuointia sen jälkeen kun Taleban oli vallannut Kabulin. Kaoottinen tilanne lentokentällä selvisi pian ja ulkoministeriö pyysi suojausapua puolustusvoimilta. Myös ulkoministeriön avustustiimi Kabulissa sai kolme lisähenkilöä vahvistukseksi. Tasavallan presidentti päätti puolustusvoimien joukon lähettämisestä Kabulin lentokentälle 20. elokuuta.

”Tilanne Kabulin lentoasemalla ja sen porteilla oli kaoottinen, mutta työn tavoite oli varsin selvä. Suojausosaston saapuminen paikalle oli ratkaisevaa, se antoi työllemme mahdollisuuden onnistumiseen. Olosuhteet muuttuivat jossain määrin koko ajan, ja työtä piti jatkuvasti yhdessä suunnitella ja toteuttaa, ja siinä onnistuimme olosuhteet huomioiden varsin hyvin. Selvää on, että ilman suojausosaston panostusta emme olisi pystyneet avustamaan lähellekään niin suurta joukkoa, kuin missä lopulta onnistuimme. Yhteistyö suomalaisten sotilaiden kanssa oli saumatonta, ja yhteinen tavoite – saada mahdollisimman moni Suomeen tuleva pelastettua - piti koneiston käynnissä ympäri vuorokauden”, kertoo edustuston päällikön sijainen Antti Putkonen, joka hyppäsi mukaan evakuointioperaatioon Wienin edustustosta. Hän lähti matkaan samana päivänä saatuaan puhelun ministeriöstä.

Antti Putkonen toimi Kabulin lentoasemalla osana UM:n viisihenkistä ryhmää, ja vastasi yhdessä erityisedustaja Jussi Tannerin kanssa tehdyistä viranomaispäätöksistä. Erityisesti hän vastasi evakuoitavien asiakirjatarkistuksista ja tarvittaessa viranomaispäätöksestä, heidän tietojensa kirjaamisesta matkustajalistoille, matkustusasiakirjojen laadinnasta ja lentoihin liittyvästä koordinaatiosta. Yhteistyötä eri asioiden ja ratkaistavien ongelmien osalta tehtiin aina sen maan sotilasryhmän kanssa, jonka koettiin pystyvän edessä oleva asia parhaiten ratkaisemaan.

Tanner ja Putkonen pyrkivät varmistumaan kaikkien maahantulo-oikeudesta Suomeen. Kuitenkin pelastustehtävä oli vahvasti ensisijainen ja sen myötä eteen tuli tilanteita, joissa jouduttiin humanitaarisin perustein tekemään nopeita ratkaisuja ja päätöksiä. Abbey Gaten kaaoksessa, monimetrisen ojan yli, oli hyvin vaikeaa pystyä etukäteen aukottomasti selvittämään avustettavien henkilöllisyys.

Kabulin kentän kaaosta. Kuvassa suomalaisia sotilaita ja avustustiimin jäseniä ja afganistanilaisia.
Kuva: ulkoministeriö

”Osa oli saattanut pyrkiä kentän puolelle turvaan useiden päivien ajan ihmismassojen keskellä, varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Monelle oli hyvin tunteikasta, kun lopulta he saivat katsekontaktin suomalaisiin virkamiehiin ja sotilaisiin, ja varmistuksen jälkeen sitten pääsivät Abbey Gaten kaaoksesta, jopa hengenvaarasta, kentän sisäpuolelle. Viimeinen vaihe itse pelastustyössä oli ihmisten ohjaaminen ja lopulta nostaminen porttialueen viemäriojasta ylös turvaan. Se oli monelle hyvin tunteikas hetki, ja siinä onnistuminen oli tärkeää myös meille vastaanottajille. Se osoitti konkreettisesti, että työmenetelmämme toimi ja saimme ohjattua ihmisiä turvaan.”

Ihmisiä kävelemässä koneeseen KAbulin kentällä.
Kuva: ulkoministeriö

Operaatiota johdettiin Helsingistä käsin

Ministeriössä Amerikan ja Aasian osastolla oli evakuointioperaation koordinaatiovastuu. Eteläisen Aasian yksikön päällikkö Veikko Kiljunen johti operaatiota Helsingistä käsin. Myöhään iltaisin Kiljusen vetämät tilannekatsauskokoukset kokosivat seitsemisenkymmentä virkamiestä eri ministeriöistä ja organisaatioista yhteen Skype-kokouksiin. Tilannekatsauksissa käytiin läpi päivän tapahtumat ja operaation seuraavat askeleet. Kabulin kenttätiimi oli mukana ja päivitti tilannetta kentältä.

Ulkoministerin kabinetista tuettiin aktiivisesti niin operaation suunnittelua kuin sen toimeenpanoa. Evakuointityön kiireisimmissä vaiheissa ulkoministeri piti viikoittain useita infotilaisuuksia medialle.

Säännöllisiä operatiivisiin asioihin keskittyviä etäkokouksia pidettiin päivittäin lukuisia, niin noin 25-henkeä käsittävän ydintiimin kesken, kuin pienemmissä kokoonpanoissa. Työskentely oli erittäin intensiivistä ja päivät pitkiä. Etäyhteydet onneksi mahdollistivat kiinteän yhteydenpidon sekä laajan osallistumisen palavereihin, mikä olisi muuten ollut mahdotonta keskellä kriisiä ja hektisiä aikatauluja.

”Ulkoministeriön kollegat osoittivat todella hienoa ammattitaitoa, sitoutumista ja joustoa jatkuvasti muuttuvassa ja arvaamattomassa tilanteessa. Tukea saatiin joka taholta ja tasolta. Myös laajempi viranomaisyhteistyö sujui saumattomasti ja erityisen kollegiaalisessa hengessä. Oli selvää, että meillä oli historiallinen operaatio käsillä, ja toiminnan aikaikkuna äärimmäisen lyhyt haastavaan tehtävään nähden”, Kiljunen kuvaa.

Avustustiimin jäsen kättelee koneeseen nousseita.
Kuva: ulkoministeriö

Päivystyskeskus ruuhkautui

Ulkoministeriön Päivystyskeskuksen numero on hätätapauksia varten. Päivystyskeskus palvelee ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä

Tässäkin kriisissä päivystyskeskus, lempinimeltään PÄIKE, kohtasi Afganistanin tapahtumien vyöryn. Yhteydenottoja tuli runsas 5000. Päivystyskeskukseen ottivat yhteyttä avuntarvitsijat sekä heidän huolissaan olevat sukulaisensa ja ystävänsä. Yhteydenotot koskivat pääosin henkilöitä, jotka eivät ole konsulipalvelulakiin kuuluvia avustettavia. Monet soittajat pohtivat muun muassa kesken olevaa perheenyhdistämisprosessiaan ja mahdollisuutta saada perheenjäseniään turvaan kriisin keskeltä.

Evakuointilentokone kuvattu sisältäpäin. Kone on aivan täynnä evakuoituja ihmisiä ja avustustustiimin jäseniä.
Kuva: ulkoministeriö

Puheluista paistoi ihmisten hätä

Kun kriisi alkoi oli ulkoministeriön matkustussuositus Afganistaniin jo muodossa "Poistu välitömästi maasta". Siinä vaiheessa matkustusilmoituksen tehneitä oli Afganistanissa kahdeksan henkilöä, mutta määrä kymmenkertaistui heti kriisin alettua. Monet myös yllätti Talebanin etenemisvauhti ja kaupallisten lentojen nopea päättyminen Kabulista.

Hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Virpi Hanhikoski konsuliasioiden yksiköstä vastaanotti avustusoperaatiossa puheluita ja sähköpostiviestejä apua tarvitsevilta suomalaisilta ja näiden omaisilta. Puhelujen tulvaan saatiin pian apua myös usealta kollegalta yli yksikkörajojen.

Yhteydenottojen perusteella yksikössä selvitettiin ja koostettiin konsuliavun piiriin kuuluvien eli Suomen kansalaisten ja Suomessa oleskeluluvalla asuvien tilannetta. Afganistanissa olleita konsuliavustettavia neuvottiin pyrkimään kentän läheisyyteen puhelmitse ja erilaisin tiedottein. Heidän olinpaikkansa pyrittiin selvittämään mahdollisimman tarkasti ja sen jälkeen tiedot välitettiin Kabulin lentokentällä olleelle avustustiimille.

Ihmisen käsi, ja hihamerkki "Fin".
Lennoilla oli mukana moneen eri 
maahan evakuoituja ihmisiä. Suomeen tuleville
annettiin nimilaput "FIN". Kuva: ulkoministeriö

”Ihmisten hätä tuli puheluissa ja viesteissä läpi, auttamismahdollisuutemme hektisissä tilanteissa olivat kovin vähäiset.  Onnistumiset olivat kuitenkin ilon hetkiä ja kiitos niistä kuuluu jokaiselle operaatioon osallistuneelle kollegalle”, Hanhikoski sanoo.

Team Tbilisi

Suomen alkuperäinen tavoite oli suorittaa Afganistanin evakuointi suoralla charter-lennolla Kabulista Helsinkiin. Kun todettiin, ettei tämä mahdollisuus ollut käytettävissä, etsittiin muita tapoja toteuttaa evakuointi. Tällaiseksi valikoitui sotilaallinen ilmasilta Kabul-Tbilisi, Georgia.

”Sain itse tiedon suunnitelmasta sunnuntai-iltana 15.8. Maanantaina ryhdyimme rakentamaan niin sanottua Team Tbilisiä, jonka ytimessä oli Suomen Georgian- kunniakonsuli Eka Metreveli. Lisäksi verkostoon kuuluivat saman evakuointireitin käyttöä valmistelleet Ruotsi, Norja, Alankomaat, koordinaattorina ollut Unkari sekä EU-toimijoista EU-delegaatio ja jo muusta syystä läsnä ollut Frontex. Yhteistyö ja aktiivinen tietojenvaihto lähti käyntiin heti. Tämä auttoi tilannekuvan luomista myös Helsingissä”, kertoo kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen.

Konsulikomennuskunta nytkin valmiudessa

Ulkoministeriön konsulipalveluissa ylläpidetään kriisivalmiutta ja mahdollisuutta lähettää niin sanottuja konsulikomennuskuntia auttamaan kriisitilanteissa eri puolille maailmaa. Konsulikomennuskunta koostuu vapaaehtoisista ulkoministeriöläisistä, jotka ovat vuorollaan viikon ajan valmiudessa lähtemään kriisialueelle Suomen edustuston tueksi.

Tällainen tehtävä sattui tällä kertaa eteen turvallisuusasiantuntija Pasi Fågelin valmiusvuorolla. Tehtävänä oli tuoda Tbilisin lentokentältä yksi ryhmä evakuoitavia. Myöhemmin tehtävänanto laajeni ja paikalle lensi myös lisää komennuskuntalaisia.

Pasi Fågel avusti evakuoituja Tbilisin kentällä Suomeen lähteviin koneisiin. Samanlaista työtä tehtiin myöhemmin kriisin aikana myös Kuwaitissa.

”Aluksi evakuoitavien määrän vähyys turhautti”, kertoo Fågel.

Päivä päivältä evakuoitavien määrä kuitenkin kasvoi ja suurimmalla osalla ihmisistä saattoi nähdä helpottuneita katseita.

”Liikuttavinta oli nähdä muutamien perheiden lasten pukeutumisesta, että lähtö kotoa oli pystytty vaikeasta tilanteesta huolimatta tekemään hallitusti. Joillakin lapsista oli parasta päällään. Pojilla pikkutakit ja samettihousut ja tytöillä nätti mekko ja käsilaukku kädessä. Muutaman tällaisen sisarusparin näin lentokentän transithallin penkeillä nukkumassa vierekkäin, päät toisiinsa nojaten”, Pasi Fågel muistelee.

Ihmisiä autetaan yksi kerrallaan

Eri puolilla maailmaa sijaitsevat Suomen suurlähetystöt toimivat tärkeänä osana tämänkin konsulaarisen kriisin taustalla, yhdessä ulkoministeriön Afganistania hoitavien yksiköiden kanssa. Madridissa sijaitsevassa Suomen Espanjan-suurlähetystössä työskentelevä konsulipalvelu-ja hallintovastaava Minna Niemi sai elokuisena perjantaina puhelun, joka muutti viikonloppusuunnitelmat: Suomelle saapumassa Espanjan Torrejónin lentotukikohtaan EU:n Afganistan-kiintiössä perhe –huomenna.

”Piti hankkia kulkuluvat Torrejónin lentotukikohtaan, selvittää matkustusasiakirjat, kirjoittaa matkustuskirje espanjaksi ja tiedustella lentoyhtiöiden suhtautuminen kirjeeseen, laatia haastattelukysymykset, ottaa selville koronatestiasiat, suunnitella lentoreitti Suomeen ja selvittää niiden maksaminen, hälyttää kunniakonsuli transit-lentoasemalle, varmistaa lentokentän rajamuodollisuudet, kontaktoida paikallinen ulko- ja  maahanmuuttoministeriö, tiedustella tulkkitarve, hoitaa kuljetukset, varmistettava vastaanottava taho sekä pitää samalla informoituna sekä UM:n Afganistan päivystystiimi että oma suurlähetystö ja kommunikoida EUH:n kanssa… Lista tuntui loputtomalta ja Espanjan asettama 72 tunnin aikaraja armottomalta”, Niemi kuvailee.

Samanlaisia ponnisteluja tehtiin myös muissa suurlähetystöissämme,  esimerkiksi Berliinissä, Roomassa, Abu Dhabissa ja Oslossa.

”Afganistanin kriisi järkyttää koko maailmaa. Kollegat Kabulissa ja Suomessa ovat tehneet väsymättä työtä pelastaakseen satoja ihmishenkiä kriisialueelta – ehkä siksi oman Madridin edustustomme pieni rooli vain yhden perheen osalta tuntuu sen rinnalla lähes mitättömältä. Mutta ihmisiä autetaan yksi kerrallaan. Meidän edustustomme kautta kulkenut pelastettu perhe lapsineen matkalla kohti uutta ja tuntematonta jää ikuisesti mieleeni”, sanoo Minna Niemi.

Helsinki-Vantaan lentokentän odotusaulan pöydillä nalleja odottamassa evakuoituja lapsia.
Nallet odottavat evakuoituja lapsia Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kuva: ulkoministeriö

Avustustyö jatkuu

 Konsulipalveluissa avustustyö jatkuu edelleen.

"Afganistanissa on yhä nelisenkymmentä matkustusilmoituksen tehnyttä henkilöä. Jatkamme yhteydenpitoa heihin ja etsimme vaihtoehtoisia keinoja avustaa vaikeassa tilanteessa. Toivomme lisäksi kaupallisten lentojen palaavan mahdollisimman pian Kabuliin", sanoo konsuliasioiden yksikön päällikkö Outi Saarikoski.

”Operaation yksi kohokohta oli päästä seuraamaan laajaa viranomaisyhteistyötä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Evakuoitujen helpotus heidän saapuessa vihdoin turvaan ja Suomen kamaralle oli käsin koskeltavaa. Myös kaiken tehdyn työn ja yhteydenpidon jälkeen oli hienoa päästä tapaamaan pelastettuja ihmisiä", kertoo Saarikoski.

Poikkeuksellinen tapahtuma – johon oli varauduttu

Vaikka Kabulin saarto oli poikkeuksellinen tilanne, konsulikriiseihin varautuminen ja niissä toimiminen on osa ulkoministeriön normaalia toimintaa. Varautumisen, koulutuksen ja harjoittelun kautta pystytään myös soveltamaan toimintaa vallitsevaan tilanteeseen. Tämän Kabul osoitti.

”Mieleen tulee erityisesti jäämään kaksi asiaa: erinomainen ryhmähenki suomalaisjoukon kesken ja avustettujen kiitollisuus heidän päästyä turvaan. Viikon mittainen yhteinen urakka, jossa työ pysyi koko ajan käynnissä, muutoksiin sopeuduttiin ja toisistamme pidettiin huolta, samalla tehden kaikkemme ympäri vuorokauden, että mahdollisimman moni saataisiin turvaan. Arvokkaampaa ammatillista ja inhimillistä kokemusta on vaikea kuvitella”, Antti Putkonen summaa.

Suomen Kabulista turvaan evakuoimat henkilöt: Konsuliavustettavat ja humanitäärisistä syistä evakuoidut: 151 henkeä; Edustuston paikalta palkkaamat perheineen: 173 henkeä; Paikalta palkatut työntekijät perheineen (EU, Nato): 80 henkeä; Suurlähetystön lähetetty henkilökunta: 10 henkeä; Suomen avustamina muihin maihin jatkavat: noin 70 henkeä.

 

Jutun kuvituksena käytetyt valokuvat  ovat Kabulin lentokentän läheisyydestä sekä Helsinki-Vantaan lentokentältä evakuointioperaation aikana elokuussa 2021. Kuvat ovat ulkoministeriön avustustiimiläisten ottamia.