Afrikassa ruoka on yhä vahvemmin ilmastoasia

Tänään, Maailman ruokapäivänä, yli 800 miljoonaa ihmistä sinnittelee ilman riittävää ravintoa. Suomen tukemat tutkimushankkeet auttavat afrikkalaisia tuottamaan ruokaa yhä vaikeimmissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo kaikkien maiden ruuantuotantoon. Eniten kärsivät maat, joiden maatalous on muuttuvien ilmasto-olojen armoilla. Afrikassa ruuantuottajia koettelevat konfliktit ja äärimmäiset sääolot – ennakoimattomat kuivuuskaudet ja tulvat.

Kuumuus lisää Afrikan nälkää

Ilmastopaneeli IPCC :n tuoreen raportin mukaan vuodeksi 2030 ennustettu 1,5 astetta korkeampi lämpötila tekisi noin kolmasosan Saharan eteläpuoleisen Afrikan nykyisestä viljelymaasta käyttökelvottomaksi. Maissipelloista voitaisiin menettää jopa 40 prosenttia. Kahden asteen lämpötilan nousu olisi jo miltei kuolinisku Afrikan maataloudelle.

Afrikalla on erityisiä haasteita ruokkia kasvavaa väestöään. Maaperä on köyhtynyt, tuhohyönteiset ovat levinneet ja uhkaavat varsinkin maissisatoja. Ruokaturva horjuu ja aliravittujen ihmisten määrä kasvaa. Monet perheet jäävät pienenevien satojen ja syvenevän köyhyyden loukkuun.

Suomi tukee pienviljelijänaisten ryhmiä. Sambialainen Mary Hanyama viljelee maissia Chomassa, jossa on kuivaa koko vuoden, ja ilmastonmuutos vaikuttaa selvästi veden saantiin. Kuva: Outi Einola-Head.
 

Afrikan ruokkivat etupäässä pienviljelijänaiset, joiden tietoja ja taitoja Suomi on tukenut viljelijäryhmien kautta. Ryhmissä naiset oppivat kestäviä viljelymenetelmiä, yrittäjyyttä ja yhteistyötä esimerkiksi säästämisessä ja tuotteiden markkinoinnissa.

Food Africa tutkimusohjelma on auttanut viljelijöitä sopeuttamaan tuotantoaan yhä äärimmäisemmiksi muuttuviin sääoloihin. Suomen tukema ohjelma tavoitti kuuden vuoden aikana lähes 20 000 viljelijää Beninissä, Ghanassa, Kamerunissa, Keniassa, Senegalissa ja Ugandassa. Ohjelma koulutti tohtoreita ja muita alan ammattilaisia sekä tuotti julkaisuja ja opetusmateriaalia viljelijöiden ja muiden sidosryhmien käyttöön.

Ilmastoälykästä viljelyä

Kansainvälistä hyönteistutkimuskeskus ICIPE on yksi tutkimusohjelman hyötyjistä. ICIPE osallistui Helsingin yliopiston ja LUKEn kanssa Suomen tukemaan ohjelmaan.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa myös hyönteisten liikkeisiin, ja kuumeneva Afrikka on ajanut tuholaiset liikkeelle”, ICIPEä johtava tohtori Segenet Kelemu kertoo. Hyönteiset valtaavat viljelykset, mutta niiden luontaiset viholliset jäävät aloilleen. Pahimpia uhkia on valtavalla vauhdilla leviävä ”armeijamato”, joka on jo tuhonnut ison osan itäisen ja eteläisen Afrikan maissisadoista. Maissisadon rahalliset menetykset ovat olleet useita miljardeja dollareita.”

”Ratkaisuna on kokeiltu esimerkiksi kuivuutta kestävää Desmodium-kasvia, joita istutetaan maissin lomaan tuholaisia torjumaan. Samalla kasvi elvyttää ravinteista köyhtynyttä maaperää”, Kelemu kertoo.

”Tytöt kouluun ja maaoikeudet naisille", kiteyttää Segenet Kelemu  ruokapäivän viestinsä. "Afrikassa ruokaa viljelevät naiset ja heidän on saatava täydet oikeudet hallita viljelemäänsä maata.”
 

Köyhänkin viljelijän on tehtävä monia ratkaisuja ja otettava riskejä, joita voi pienentää tutkimustiedolla. Millaisia siemeniä on käytettävä, mihin ja milloin ne kannattaa kylvää? Tieto uusista viljelymenetelmistä ja innovaatioista leviää Keniassa muun muassa viljelijöiden yhteisten whatsapp-ryhmien kautta.

Suomi on vuodesta 2010 lähtien tukenut 20 miljoonalla eurolla kuutta ilmastonmuutokseen ja ruokaturvaan keskittynyttä tutkimusta 13 Afrikan maassa. Kuusivuotisen Food Africa –tutkimusohjelman tuloksia esiteltiin viime viikolla.

”Agenda 2030:n kestävän kehityksen tulokset jäävät saavuttamatta, jos nälkää ei saada taitettua. Tutkimukset tarjoavat tähän uusia ratkaisuja ja innovaatioita. Tutkimuksia tarvitaan, mutta aivan yhtä tärkeää on jakaa tutkittu tieto Afrikan pienviljelijöiden kanssa”, sanoi julkistamistilaisuudessa puhunut Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Kristiina Kuvaja-Xanthopoulos.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla

 

FoodAfrica

Suomen rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima tutkimus paneutui koko ruokajärjestelmään alkutuotannosta kuluttajiin.

Ohjelma jakautui kolmeen tutkimusalueeseen: kestävä ruoantuotanto, ruoan turvallisuus ja ravitsemus sekä markkinoille pääsy. Tutkimustulosten pohjalta on voitu:

  • vähentää myrkyllistä homesientä jopa 80 prosentilla;

  • moninkertaistaa tilakohtainen maidontuotanto karjanjalostuksen ja parempien hoitomenetelmien avulla ja pienemmin ilmastopäästöin;

  • saada suurempia ja ravintoarvoltaan parempia satoja parantamalla peltojen hivenravinnelannoitusta;

  • parantaa lasten ja äitien ravitsemusta lisäämällä tietoisuutta paikallisista luonnosta saatavista ruoan lähteistä ja lisäämällä niiden osuutta ruokavaliossa.