"Tragedia Suomessa" - suurlähettiläs Sauli Feodorowin kolumni Diário Económico -lehdessä

Portugalilainen Diário Económico -lehti julkaisee kerran viikossa kolumnin, johon noin kymmenen Lissaboniin akkreditoitua suurlähettilästä kirjoittavat vuorotellen valitsemastaan aiheesta. Seuraavassa suurlähettiläs Sauli Feodorowin kirjoittama 19. marraskuuta julkaistu alkuperäinen teksti suomeksi:

Suomalaiset ovat tottuneet viime vuosina runsaaseen myönteiseen julkisuuteen. Maa on menestynyt hyvin erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Koululaitos on saanut kiitosta Pisa-tutkimuksissa, maan kilpailukyky on ollut erinomainen, korruptiota on vähiten maailmassa, kansantalouden kasvu on ollut myönteistä ja niin edelleen. Kaikki tämä on tietysti totta ja perustuu tosiasioihin. On kuitenkin selvää, että myönteisen julkisuuskuvan varjossa on myös toisenlaista tietoa. Maamme piti pitkään muun muassa itsemurhatilastojen ja sydäntautikuolleisuuden kärkipaikkaa. Näihin molempiin on puututtu yhteiskunta- ja terveyspoliittisin toimin, jotka ovatkin tuottaneet tulosta.

Suomessa kuten muuallakin on pitkään puhuttu yhteiskunnan muuttumisen seuraamuksista. Sodan jälkeen maatalousvaltainen yhteiskunta muuttui teolliseksi ja sen jälkeen palveluyhteiskunnaksi ja menossa on nyt korkeaan teknologiaan ja tietotekniikkaan sekä tutkimukseen painottuva kehitysvaihe. Sosiologit puhuvat kansan jakautumisesta A- ja B-luokan kansalaisiin. On vaarana, että ne, jotka eivät pysy kehityksen mukana, syrjäytyvät pysyvästi ja marginalisoituvat. Voidaan myös olettaa, että globalisaatio osaltaan tukee tällaista kehitystä.

Lisääntyvä kilpailu ja nopeat muutokset yhteiskunta- ja tuotantorakenteissa ovat aiheuttaneet epävarmuutta ja stressiä erityisesti nuorten keskuudessa. Mielenterveysongelmat ovat selvästi samalla lisääntyneet. Silti 18-vuotiaan koulupojan hyökkäys omaan kouluunsa ja rehtorin, kouluhoitajan sekä kuuden oppilaan ampuminen oli täydellinen shokki. Ensimmäinen kysymys on ollut: miksi? Kuitenkaan yhtä tyhjentävää vastausta ei ole annettavissa. Ehkä tekoon on ollut monta syytä, henkilökohtaisia mielenterveysongelmia, syrjäytymistä ja katkeruutta, ulkomaisia esikuvia. Selvää on, että asiaa tullaan tarkastelemaan perin pohjin ja tarvittaessa ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin.

Ampumakohtaus muutti hetkessä Suomen julkisuuskuvaa. Joissain kommenteissa arveltiin, että ampumatapaus on osoitus pohjoismaisen yhteiskuntamallin epäonnistumisesta. Samanlaisia ampumatapauksia on kuitenkin sattunut muuallakin ja etenkin Yhdysvalloissa sekä myös Saksassa. Yksittäisestä tapauksesta ei vielä voida tehdä näin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Brittiläinen The Times -lehti kuvasi Suomea synkkänä, pimeänä ja kylmänä maana, jossa asuu kroonisesti masentunut itsemurhiin altistunut kansa, jolle tietokoneteknologiasta on tullut ihmissuhteiden korvike. Väite on stereotypia eikä siten sellaisenaan totta. Sen sijaan tiedämme, että noin kolmannes suomalaisista kärsiin talvella pimeyden aiheuttamasta alavireisyydestä. Tämän torjumiseksi pelkästään Portugalin auringossa yli 50 000 suomalaista viettää vuosittain talvilomaa.