"Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuuden ratkaisun hetket ovat käsillä"

Ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikön Nina Nordströmin mukaan Euroopan neuvoston tehtävä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisessä Euroopassa on yhä vaikeampi. Nordström on ohjannut Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuutta koko puolivuotisen kauden yhdessä tiiminvetäjä Merja Lahtisen kanssa.

"Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuuden ratkaisun hetket ovat käsillä", Nina Nordström arvioi. 

Sanotaan, että Euroopan neuvosto on kriisissä. Mitä sillä tarkoitetaan?

“Kun Venäjä laittomasti liitti Krimin vuonna 2014, asetti Parlamentaarinen yleiskokous (PACE) sanktioita, jotka liittyivät muun muassa äänioikeuteen eri vaaleissa esim. ihmisoikeustuomioistuimen tuomareiden ja pääsihteerin valinnat. Venäjä veti tällöin johtopäätöksensä, eikä viime vuosina ole osallistunut Parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan, eikä vuoden 2017 jälkeen ole maksanut jäsenmaksujaan. Nyt jäsenmaksuja on yli 90 miljoonaa euroa rästissä. Kesäkuussa tulee kaksi vuotta viimeisestä maksusta. Tämä on määräaika, jolloin peruskirjan mukaan voidaan aloittaa keskustelu siitä, pitäisikö maa jättää toiminnan ulkopuolelle tai jopa erottaa järjestöstä”, Nordström selostaa.

Nordström toteaa, että järjestö on ollut jonkun aikaa poliittisessa kriisissä mainittujen tapahtumien seurauksena.

Kun Suomi vastaanotti puheenjohtajuuden, myös Parlamentaarisen yleiskokouksen ja ministerikomitean sekä pääsihteerin väliset suhteet olivat ehtineet heikentyä. Lisäksi Euroopan neuvosto on taloudellisessa kriisissä ja suurten säästöjen suunnittelun lisäksi toimintoja on jo vähennetty. 

Onko Suomella jokin kanta Venäjä-kysymykseen? Ovatko kaikki maat samaa mieltä? 

“Ajatus Venäjän lähtemisestä Euroopan neuvostosta olisi valitettava ja huono asia”, toteaa Nordström heti. Venäjän lähteminen Euroopan neuvostosta olisi heikennys Venäjän yli 130 miljoonalle kansalaiselle, jotka menettäisivät pääsyn Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, se olisi huono myös Venäjän kansalaisyhteiskunnalle, joka toivoo maan jäävän sopimus- ja yhteistyöjärjestelmän piiriin ja lopulta se olisi kielteinen koko Euroopalle, jos Venäjä siirtyisi poispäin eurooppalaisista arvoista.

”Suomen ajatuksena puheenjohtajuuskaudella on ollut toimia niin kutsuttuna ’honest broker: ina’, parantaa instituutioiden välisiä suhteita, keskustella kaikkien kanssa ja rakentaa ulospääsyä tilanteesta.” Nordströmin mukaan on selvää, että Venäjän täytyy jäädä järjestöön kansalaistensa takia. ”Samalla ollaan todettu, että kriisin syy on selvä, eli Krimin kansainvälisen oikeuden vastainen liittäminen. Ukrainan intressit ovat meille läheisiä.”
Suomi on ollut 6 kuukautta puheenjohtajana, mitä sen aikana on saavutettu ja miksi tämä puheenjohtajakausi on tärkeä Suomelle? 

”Poliittisen tilanteen ratkaisemiseksi olemme tehneet laajaa diplomaattista vaikuttamistyötä, mm. tehostetun dialogin kautta. Olemme järjestäneet ylimääräisiä kokouksia, jossa eri osapuolia on kuultu ja järjestön tulevaisuutta pohdittu. Ennen kaikkea on mietitty, miten tulevaisuudessa toimitaan, jos jokin jäsenmaa rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Miten tällaisessa tilanteessa on toimittava? Miten saadaan järjestön eri osat toimimaan yhteen”, Nordström pohtii. 

Puheenjohtajakausi on Nordströmin mukaan ollut Suomelle merkittävä erityisesti siksi, että Euroopan neuvosto on ennennäkemättömässä poliittisessa, taloudellisessa ja institutionaalisessa kriisissä. Puheenjohtajana Suomi on saanut vaikuttaa kriisin ratkaisuun. Lisäksi puheenjohtajuus on aina tärkeä asia. ”Puheenjohtajuuden kautta Suomi on voinut nostaa myös itselle tärkeitä prioriteettejaan ja Euroopan neuvoston perustyön merkitystä”, Nordström toteaa.

Suomessa on tällä viikolla ministerikokous. Keitä on tulossa? Mitä tuloksia odotetaan? 

”Kyseessä on suurin ministerikokous Suomessa tänä vuonna, ainoastaan ministereitä odotetaan paikalle yli 30, joka on enemmän kuin missään tulevassa Euroopan unionin puheenjohtajuuden aikana järjestettävässä kokouksessa”, Nordström avaa.

Kokouksen tuloksien osalta Nordström on toiveikas. ”Tavoitteena on, että saavutetaan lopputulos, joka vie asioita eteenpäin, jotta voimme aloittaa prosessin järjestön tilanteen parantamiseksi. Lisäksi toivomme, että lopputuloksessa näkyy myös Suomen jälki, että meidän oman yhteiskunnan arvot heijastuisivat.”

Miten Euroopan neuvosto liittyy tavallisen ihmiseen elämään? Miksi juuri minun pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä järjestössä tehdään?

”Euroopan neuvosto ei ole mikä tahansa järjestö, vaan järjestö, joka on varmistanut kuolemantuomion poistamisen Euroopasta (siksi vain Valko-Venäjä on ulkopuolella), edistänyt kidutuksen kieltoa, sanan- ja ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta, uskonnonvapautta, ja niin edelleen. Tätä perustaa ei saisi unohtaa”, Nordström toteaa.

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on uniikki instituutio, johon jokaisella Euroopan neuvoston jäsenmaan kansalaisella on suora valitusoikeus. Perustamisen jälkeen 1959 kesti pitkään ennen kuin jäsenvaltiot alkoivat hyväksyä tämän yksilövalitusmahdollisuuden. Laaja yleisökin empi pitkään sitä, voiko jokin kaukana Strasbourgissa oleva elin tuoda heille oikeutta. Mutta tuomioistuin teki uskottavaa työtä ja nyt tilanne on aivan toinen, pysyvä tuomioistuin (single, permanent court) on hyvin tunnettu ja arvostettu osa eurooppalaista ihmisoikeus, demokratia ja oikeusvaltiotyötä.”
 

kansainväliset järjestöt