angle-left Suomelle vahvempi rooli kehitysmaiden koulutuskriisin ratkaisussa

Suomelle vahvempi rooli kehitysmaiden koulutuskriisin ratkaisussa

Suomen opetusalan osaaminen on maailman huippuluokkaa. Tämän tulisi näkyä vahvemmin myös kehitysyhteistyön painotuksissa ja rahoituksessa, esittää tuore selvitys.

Kehitysmaissa yhä useampi lapsi on viime vuosikymmenten kuluessa päässyt käymään koulua. Oppimistulokset jäävät kuitenkin niin huonoiksi, että kehitysalan kansainväliset toimijat kuten Maailmanpankki ja Unesco puhuvat jo globaalista oppimisen kriisistä. Jos muutosta ei saada aikaan, arviolta puolet maailman lapsista ja nuorista päättää koulutiensä ilman perustason luku- ja laskutaitoa vuonna 2030.

Suomi edustaa toista ääripäätä: sillä on yksi maailman arvostetuimmista koulujärjestelmistä, josta tullaan ottamaan oppia matkojenkin takaa. Taloustieteen tohtori Ritva Reinikan johdolla valmistunut selvitys ”Stepping Up Finland’s Global Role in Education” patistaakin Suomea ottamaan kehitysmaiden oppimiskriisin ratkaisemisessa vahvemman roolin.

”Tarve osaamisellemme on valtava. Suomen asiantuntemuksesta ollaan kansainvälisillä foorumeilla erittäin kiinnostuneita ja meistä puhutaan, mutta usein emme itse ole näissä pöydissä mukana”, Reinikka toteaa.

Selvitys suosittelee ratkaisuksi ulkoministeriön johtamaa strategista yhteistyötä ja alan toimijoista koottua ohjausryhmää. Suomen tulisi aktiivisesti hakeutua mukaan kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin kuten Global Partnership for Education. Myös rahoitusta olisi kasvatettava. Koulutuksesta olisi raportin mukaan syytä muodostaa oma kehityspoliittinen kokonaisuutensa. Opetusalan osaajille pitäisi luoda väyliä osallistua kehitysyhteistyön mekanismeihin ja saada kokemusta kehitysmaista.

”Suomi on koulutuksen suurvalta. Opetusjärjestelmämme erinomaisten tulosten ja maailmanmaineen pohjalta on perusteltua, että aihepiiri nousee keskeisemmäksi osaksi kehityspolitiikkaa niin sisällöllisesti kuin rahallisissakin panostuksissa”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Selvitys kiittää ohjelmia, joissa kehitysyhteistyöllä on tuettu kumppanimaiden koko koulujärjestelmää. Suomen pitkäjänteinen tuki on tuottanut merkittäviä tuloksia esimerkiksi sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa.

”Koulutusjärjestelmämme perustuu yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja ammattitaitoisiin opettajiin. Nämä vahvuutemme kiinnostavat myös kehitysmaissa, joissa oppimisen kriisin on vakavin”, sanoo ministeri Virolainen.

Torstaina julkistetun selvityksen on ulkoministeriön toimeksiannosta laatinut työryhmä, johon kuuluivat Reinikan lisäksi professori Hannele Niemi sekä opetusneuvos Jukka Tulivuori.

Selvitys ulkoministeriön verkkosivuilla: um.fi/julkaisut

Lisätietoja: Satu Pehu-Voima, kehityspolitiikan neuvonantaja, opetusala, puh. 0295 351 886.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi

kehityspolitiikka
opetusala