angle-left Ministeri Virolaisen puhe YK:n päivän seminaarissa

Ministeri Virolaisen puhe YK:n päivän seminaarissa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen puhe "Hyvää kehitystä, huonoja uutisia?" YK:n päivän seminaarissa 24. lokakuuta 2018.

Arvoisa presidentti Halonen, hyvät naiset ja herrat,

Minulla on ilo ja kunnia puhua juuri teille tänään YK:n päivänä. Tunnette ja tiedätte YK:n merkityksen ja toisaalta sen haasteet - ja miten sitä entistä kovemmin haastetaan. Puheen otsikko – hyvää kehitystä, huonoja uutisia? – antaakin erinomaisen mahdollisuuden tarkastella YK:n tilaa. Uskallan jo heti alkuun vastata otsikossa esitettyyn kysymykseen, että hyvää kehitystä on enemmän kuin huonoja uutisia.

Hyvät YK:n ystävät,

Suomelle monenvälinen yhteistyö ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys ovat aina olleet tärkeitä asioita ja kannatamme niitä voimakkaasti. Yhdessä sovitut säännöt ja niistä kiinni pitäminen ovat kansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. Tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja ja sääntöjä vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten esimerkiksi sotiin, ihmisoikeusrikkomuksiin tai ilmastonmuutokseen.

YK-järjestelmän viime vuosien tärkeimmät saavutukset ovat hyvä osoitus kyvystä ja halusta löytää yhteisiä ratkaisuja. Konkreettisia esimerkkejä ovat muun muassa kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus sekä muuttoliikettä ja pakolaisuutta koskevat aloitteet.

Perustana ovat YK:n toiminnan kolme pilaria – rauha ja turvallisuus, kestävä kehitys ja ihmisoikeudet. Tarvitsemme näitä kaikkia -  kestävä kehitys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat edellytyksiä kestävälle rauhalle, mutta toisaalta kestävää rauhaa ei ole ilman riittävää kehitystä ja ihmisoikeuksia.

Keskeinen toimija näissä asioissa on YK, ainoa kattava globaali foorumi maailmassa. YK ja monenvälinen yhteistyö ovat tänä päivänä kuitenkin paineen alla. Ei ole oikeastaan kokousta, seminaaria tai tapaamista, jossa ei tulisi vastaan multilateralismin kriisi, joka vaikuttaa useilla eri sektoreilla ilmastopolitiikasta kauppapolitiikkaan. Yhdessä rakentamaamme kansainvälistä järjestelmää kyseenalaistetaan ennennäkemättömällä tavalla, eikä sääntöpohjaista järjestystä voi enää pitää itsestäänselvyytenä.

YK:n ja monenvälisen yhteistyön puolustaminen ja kehittäminen ovat meidän kaikkien vastuulla. Suomi on kantanut ja tulee jatkossakin kantamaan oman vastuunsa – olemme näkyvä ja kokoamme merkittävämpi toimija eri sektoreilla.

YK:n ja sen jäsenmaiden on ilmaistava halunsa toimia yhdessä, ei toistensa ohi. Mutta myös YK:n on uudistuttava. Pääsihteerin kunnianhimoinen ja kattava uudistusohjelma saa täyden tukemme. Syyskuussa järjestetyn YK:n korkean viikon tapaamisissani ja käytäväkeskusteluissa kävi selvästi ilmi, että reformityö vaatii nyt meidän kaikkien ponnisteluja, jotta uudistukset saadaan toteutettua. Meidän on varmistettava, että tulevaisuuden YK on nykyistä läpinäkyvämpi, vastuullisempi ja tehokkaampi.

Hyvät kuulijat,

Presidentti Ahtisaarelle on tänään annettu vuoden YK:n ystävän kunniamaininta. Lämpimimmät onnitteluni tästä.

Muistamme kaikki kymmenen vuoden takaiset ilon ja ylpeyden tunteet, kun saimme tiedon Nobelin rauhanpalkinnosta. Olen aina ihaillut presidentti Ahtisaaren kykyä saada eri näkemyksiä edustavat ihmiset ensin istumaan samaan pöytään ja sitten neuvottelemaan erittäin kipeistä asioista. Omassa työssäni olen pyrkinyt muistamaan hänen viisautensa: minkä ihminen on aloittanut, se ihmisen pitää pystyä myös ratkaisemaan.

Presidentti Ahtisaaren työ rauhan edistämiseksi ja rauhan välittämiseksi eri puolilla maapalloa ansaitsee kaiken tunnustuksen ja arvostuksemme. Työ on ollut valtavan tärkeää ja inspiroivaa -  ja hyvin merkityksellistä myös Suomelle.

Rauhanvälitys kuuluu Suomen ulkopolitiikan prioriteetteihin. Konfliktit on ratkaistava, mutta tulevien konfliktien ehkäisyn on oltava etusijalla. Konfliktien ehkäisy on viisas investointi. Se säästää ennen kaikkea ihmishenkiä ja inhimillistä kärsimystä. Panostaminen ennaltaehkäisyyn on myös kustannustehokasta: se on paljon edullisempaa kuin jo puhjenneiden konfliktien ratkaiseminen.

Sodat, konfliktit ja kansainvälisen oikeuden rikkomukset ovat valitettavasti edelleen osa maailmaa. Ne muistuttavat meitä jatkuvasti siitä valtavasta inhimillisen kärsimyksen määrästä, joka niihin liittyy. On sydäntä särkevää nähdä kuvia Jemenin lasten akuutista hädästä. YK:n merkitys konfliktien selvittämisessä ja inhimillisen hädän lievittämisessä korostuukin. Onneksi paljon tehdään. Vierailin esimerkiksi tämän kuun alussa Maailman ruokaohjelma WFP:n päämajassa Roomassa ja perehdyin heidän valtaviin ponnisteluihin esimerkiksi Syyriassa, Jemenissä ja Afganistanissa.

Kansainvälisenä yhteisönä meidän on sinnikkäästi jatkettava ponnistelujamme käynnissä olevien konfliktien ratkaisemiseksi riippumatta siitä, miten syvään juurtuneita ja pitkäkestoisia ne ovat.

Ponnistelut rauhan, turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien edistämiseksi eivät ole kestävällä pohjalla ilman naisten ja nuorten osallistumista. Heidät on otettava mukaan etsiessämme ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Liian usein naisten sekä lasten ja nuorten tarpeet jätetään edelleen sivuun. Suomi kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja naisten osallistumisen tärkeyteen konfliktinratkaisun eri vaiheissa.

Nyt ihmisoikeuksien julistuksen 70. juhlavuotena meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisoikeuksien merkitykseen kansainvälisen järjestyksen kannalta. Ihmisoikeudet paitsi suojelevat yksilöä, ne myös auttavat meitä ehkäisemään konflikteja, rakentamaan kestävää rauhaa ja vauhdittamaan kehitystä.

Hyvät kuulijat,

Viime vuosina globaalit haasteet ovat tulleet yhä näkyvimmiksi – oli kyse sitten muuttoliikkeestä, ilmastonmuutoksesta tai pitkittyneistä konflikteista. Se, mitä tapahtuu esimerkiksi Afrikassa ja Lähi-idässä, on myös meidän asiamme. Kehityspolitiikka ja globaalin vastuun kantaminen ovat tärkeä ja erottamaton osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä profiilia. Keskeinen osa tätä profiilia on myös YK-järjestelmän roolin korostaminen ja tukeminen globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa. YK- järjestöjen  kautta kanavoidaan myös merkittävästi kehitysyhteistyövarojamme.

Kehityspolitiikallamme on pitkät perinteet ja vakaa sisältöpohja. Panostamme erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksiin, toimivaan talouteen ja työpaikkojen luomiseen, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä kestävään luonnonvarojen hyödyntämiseen. Uskon, että nämä painotukset tulevat jatkossakin olemaan keskiössä. Painopisteidemme keskeinen merkitys kehitykselle näkyy siinäkin, että tyttöjen ja naisten oikeudet, ilmastonmuutokset torjunta ja siihen sopeutuminen sekä opetuksen ja työpaikkojen merkitys kehitykselle tulevat esille oikeastaan kaikissa tapaamisissani. Ja näin oli myös YK-viikolla.

Suomen kehityspolitiikalla on myös laaja tuki. Kesällä julkaistiin ulkoministeriön teettämä gallup, jonka mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Tämä on merkittävä luku kansainvälisestikin.

Hyvät ystävät,

Puheen alussa totesin, että hyvää kehitystä on enemmän kuin huonoja uutisia. Samalla työtämme ja panostamme tarvitaan yhä enemmän globaalien haasteiden ratkomiseen ja monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän turvaamiseen. Jatketaan keskustelua siitä, miten varmistamme kehityksen hyvän suunnan jatkossakin. Kiito

Puheet

Ministerien ja ministeriön korkeimman virkamiesjohdon eri tilaisuuksissa pitämiä puheita.