angle-left Kehityspolitiikan ensimmäinen tulosraportti luovutettiin eduskunnalle

Kehityspolitiikan ensimmäinen tulosraportti luovutettiin eduskunnalle

Eduskunnalle tänään annettu Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 osoittaa merkittäviä myönteisiä tuloksia, joita on syntynyt kehitysmaissa Suomen ja sen kumppaneiden tuella.

Naisten ja tyttöjen oikeus omaan kehoonsa on parantunut ja Suomen tuki on auttanut ihmisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa: noin 1,5 miljoonaa naista ja tyttöä on saanut seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja, lähes kuusi miljoonaa ihmistä käymälän ja 2,5 miljoonaa ihmistä puhdasta vettä. 

Tulosraporttiin on koottu vuosina 2015-2018 raportoituja tuloksia. Ensimmäistä kertaa esitetään koottuja lukuja eri puolilla maailmaa toteutetuista ohjelmista.

”Raportti kertoo, miten Suomi osallistuu aikamme suurten globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Tästä työstä voivat suomalaiset olla ylpeitä. Erityisen iloinen olen saavutuksista naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämisessä”, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen.

Raportti osoittaa, että Suomi ja sen yhteistyökumppanit saavuttavat kehityspolitiikalle asetettuja tavoitteita verrattain hyvin. Parhaiten tuloksiin on päästy silloin, kun rahoitukseen yhdistyvät vuoropuhelu, asiantuntemus ja vaikuttaminen sekä suomalaiset arvot.

Haasteita aiheuttaa kehitysmaiden toimintaympäristö: aseelliset ja muut selkkaukset, kärjistyneet ristiriidat ja erilainen epävakaus. Lisäksi ilmastonmuutos uhkaa tehdä tyhjiksi monet saavutetut kehitystulokset. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat vaikeuttaneet työn joustavuutta ja vähentäneet tulosten määrää. Tulosraportti osoittaa, että tulosten kestävyydessä sekä tavoiteltujen laajojen yhteiskunnallisten vaikutusten saavuttamisessa on kehitettävää useassa yhteistyömuodossa.

”Yksi raportin tärkeimmistä viesteistä on pitkäjänteisyyden tarve. Yhteiskunnalliset muutokset vaativat aikaa. Tulevina vuosina on tärkeä pitää kiinni hyviä tuloksia tuottavasta työstä. Samalla kehitysyhteistyön on jatkuvasti mukauduttava toimintaympäristön muutoksiin”, ministeri Virolainen sanoo.

Johtopäätösten mukaan Suomen kannattaa myös keskittää riittävästi resursseja tärkeimpien tavoitteiden tueksi sekä varmistaa, että eri politiikka-alat toimivat yhteisten kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaisesti.

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 antaa myös katsauksen kehityspolitiikasta tehtyihin ulkopuolisiin arvioihin sekä riskienhallintaan.

”On selvää, että kehitysyhteistyöhön liittyy riskejä: kaikkea ei voi ennakoida ja tavoiteltuja tuloksia ei aina synnykään. Raportti kuitenkin näyttää, miten varojen käyttöä sekä tulosten ja vaikutusten syntymistä seurataan, ” ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen toteaa.

Tulosraportista keskustellaan eduskunnassa marraskuussa pääministerin ilmoituksen pohjalta. Raportti on laatuaan ensimmäinen ja se annetaan eduskunnan toiveesta sekä vuoden 2016 kehityspolitiikan selonteon mukaisesti. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä Suomen toimintaa kestävän kehityksen Agenda 2030 toimintaohjelman tukemiseksi.

Raportti julkistettiin ministeri Virolaisen johdolla laajassa sidosryhmäseminaarissa, jossa sitä kommentoivat Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi, Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi sekä Kepa-Kehyksen toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.

 

Lue lisää:

· Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 (118 s., pdf) 

·  Raportin verkkosivut

 

Lisätietoja:                       

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin erityisavustaja Juha Kirstilä, puh. +358 40 552 8200

Osastopäällikkö Satu Santala, puh. tel. +358 40 752 1770

Viestintäasiantuntija Milma Kettunen, puh. +358 50 406 5533

kehityspolitiikka
kehitysyhteistyö