Ulkoministeri Soinin puhe suurlähettiläskokouksessa 2018
Ulkoministeri Timo Soinin puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 27. elokuuta 2018.
MUUTOSVARAUKSIN
Arvon kollegat, ystävät,
Poliitikkona on syytä aloittaa politiikan tekemisen muutoksesta. Olen tästä puhunut ennenkin. Mutta en vielä tarpeeksi. Tämä muutos muovaa lähitulevaisuudessa yhteiskuntien kehitystä merkittävästi ja siten teidänkin työtänne.
Teknologia vie yhteiskuntia eteenpäin. Hyvä niin. Ja tekoäly lyö tässä vielä aivan uuden vaihteen päälle. Kautta aikojen teknologia on määrittänyt myös sotien rytmiikan ja osin sen säännöt. Teknologia on nyt mullistanut myös politiikan. Meillä ja muualla. Tässä on paljon hyvää: Internetin kautta sananvapaus on levinnyt syrjäisiin kyliin ja antanut äänen monille niin Afrikassa kuin Aasiassakin. Se on mahdollistanut myös taloudellisen edistyksen.
Ihmiset "elävät ajassa". Ja elämä vie monen mukanaan. Koko maailma näyttäytyy kämmenellä - kännykästä. Samalla monien näkökulma kuitenkin kapenee. Ihmiset pyörivät omissa Face-skuupeissaan, hakevat tukea mielipiteilleen. Ennen monen elämää hallitsi Alkon ovi, nyt sen tekevät algo-rytmit kun riippuvuuksista puhutaan. Tiedon todenperäisyys ei kiinnosta, ei se myy. Kaiken saa sanoa. Ja jakaa – eteenpäin. Kielenkäyttö kovenee.
Populismi osaa käyttää teknologiaa - ehkä parhaiten. Politiikan tekemisessä ei ole selkeitä sääntöjä. Rajoja kokeillaan kotitekoisesti. Mutta myös vieraat vallat hyödyntävät SOME-maailman ”botteja ja bittejä”. Kansalaisten luottamusta instituutioihin heikennetään. Vaalien integriteettiä pyritään horjuttamaan. Tämä syö demokratiaa. Ja lisää turvattomuuden tunnetta. Näin murennetaan myös kansainvälisen järjestelmän tukea.
Vaalien tulokset riippuvat ns. "hiljaisten liikkeelle saamisesta". Nyt toimitaan SOMEssa. Anonyymi "peukuttaminen" vyöryttää - ja hyödyntää - mielipidevirtaa. Tänään yhteen suuntaan. Huomenna jo toiseen. Vanhat puolueet hapertuvat. Ns. liikkuvien äänestäjien osuus kasvaa huimasti. Vaalien tulokset aiheuttavat umpikujia: hallitusten aikaansaaminen on kiven takana.
Me poliitikot emme ymmärrä - emmekä osaa käsitellä tätä ilmiötä syvällisesti. Tämä ilmiö tulee kuitenkin muuttamaan merkittävästi yhteiskuntia ja politiikantekoa. Näin on jo tapahtumassa niin Euroopassa kuin muuallaja tahti kiihtyy. Muutos tulee jatkumaan mm. Euroopan parlamentin vaaleissa. Omasta kokemuksesta tiedän, että ei se EP maailman napa ole – vaikka siellä joku edelleen niin luulee – mutta on sillä laitoksella sen verran nykyään valtaa, että näillä vaaleilla on merkitystä. Yhteiskunnan asioista päättäminen ei saisi olla liian helppoa - ei yhden klikkauksen päässä. Oikean sortin populistina toivon, että some-politiikan pidemmän ajan vaikutuksia pohdittaisiin - ihan tosissaan. Jos nykymuotoista yhteiskuntaa ja politiikkaa pidetään vielä jollain lailla arvossa. Kuten itse teen. Jolleivat kansaa kuuntele kunnon populistit, sen tekevät ääriainekset. Sen seurauksia voimme vain arvailla.
Hyvät kuulijat,
Myös globaalisti olemme suuren murroksen edessä. Ja taustalla on pohjimmiltaan sama ilmiö. Teknologian mahdollistama taloudellinen globalisaatio ja sen epätasainen jakaantuminen kansallisvaltioissa. Vastavoimana korostuvat nyt voimapolitiikka ja unilateralismi.
Globaalit turvallisuusuhat edellyttävät kuitenkin yhteistyötä. Ilmastonmuutos, köyhyys ja eriarvoisuus, hallitsemattomat muuttoliikkeet ja terrorismi. Yksikään valtio ei pysty ratkaisemaan näitä yksin.
Suomen turvallisuuden ja talouden peruspilari on toimiva sääntöpohjainen järjestelmä.
Sopimusjärjestelmän murtuminen ja sen myötä ennakoimattomuus horjuttavat turvallisuutta. Tämän järjestelmän puolustaminen on yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisista painopisteistä.
Jotta tässä onnistutaan, Euroopan unionin on toimittava järkevästi - yhtenäisyys yhtenä osana. Mutta meidän on nähtävä, että elämää on myös EU:n ulkopuolella. Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistaminen edellyttää yhteistoimintaa muiden kumppanien kanssa Aasiassa, Latinalaisessa – Amerikassa, Afrikassa. Järjestelmä on puolustamisen arvoinen. Tässä on teille paljon tehtävää.
Hyvät kuulijat,
Keskeinen sanomani tänään on, että meillä ei ole varaa olla panostamatta Afrikkaan.
Afrikan geopoliittinen asema ja mahdollisuudet on vihdoin tunnustettava - myös Suomessa.
Afrikan valtioilla on kasvava halu yhdistää voimansa ja antaa Afrikalle oma ääni. Afrikan unioni päätti maaliskuussa perustaa maanosan laajuisen vapaakauppa-alueen. 49 maata on jo allekirjoittanut sopimuksen. Talouden integraatiolla kehityksen moottorina on valtava potentiaali. Afrikan integraatiokehitys on elintärkeää Euroopalle.
Kun puhumme Afrikasta, liian usein mieleen piirtyy kuva konflikteista, syvistä kehityshaasteista ja huonosta hallinnosta ne kaikki ovat totta, tietenkin. Unohdamme, että puolet maailman nopeimmin kasvavista talouksista sijaitsee Afrikassa. Afrikka on miljardin kuluttajan markkina. Afrikan kasvavassa nuorisossa piilee valtava potentiaali. Mutta nuorisolle on annettava muitakin tulevaisuudennäkymiä kuin Boko Haram ja Al Shabab.
Olen tiivistänyt asian niin, että meidän on valittava joko ihmiset tai tavarat. Jos Afrikassa ei ole työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä, niin on selvää, että nuoret lähtevät liikkeelle. Eurooppaan suuntautuvat muuttoliikkeet on saatava hallittuihin uomiin. Siihen ei ole nopeita ratkaisuja. Ongelmiin on puututtava niiden alkulähteillä. Hyvin kohdennettu ja tehokkaasti toimeenpantu kehitysyhteistyö on yksi väline. Mutta ennen kaikkea Afrikan maille on taattava reilu kohtelu maailmanmarkkinoilla ja edistettävä niiden integraatiota maailmantalouteen.
Osallistuin kesäkuun alussa pohjoismaiden ja Afrikan maiden ulkoministerikokoukseen Kööpenhaminassa. Kävin mielenkiintoisia keskusteluja Afrikan kollegojen kanssa. Hyvät kahdenväliset suhteet ovat kaiken yhteistyön perusta. Puheenvuoroissa toistui toteamus "trade instead of aid". Meidän – ulkoasiainhallinnon – tehtävänä on kehittää talousdiplomatiaa Afrikan maiden kesken. Se ei kuitenkaan yksistään riitä. Haastankin Suomen elinkeinoelämän kanssamme pohtimaan, millainen toimija voimme olla Afrikan kasvumarkkinoilla. Mitä voimme tarjota?
Ilman vakautta ei käydä kauppaa. Afrikka on lähinaapurimme. Suomi edistää Afrikan rauhaa ja turvallisuutta mm. Malissa, Somaliassa ja Välimerellä. Panoksemme Afrikan rauhanvälitykseen on viime vuosina kasvanut, kiitos myös erinomaisten erityisedustajieni Pekka Haaviston ja Jutta Urpilaisen. Tärkeä osa työtä on tukemme Afrikan rauhanvälityskapasiteetin kehittämiselle, unohtamatta myöskään tukeamme suomalaisille kansalaisjärjestöille. Konfliktien ennaltaehkäisyn on oltava toiminnan keskiössä.
Hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien edistäminen on olennainen osa konfliktien ennaltaehkäisyä. Afrikan johtajilta on löydettävä tahtoa hajauttaa valtaa ja antaa tilaa kansalaisyhteiskunnalle. Onneksi näitäkin esimerkkejä on. Me haluamme tukea tätä kehitystä. Suomen maine esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman edistäjänä on Afrikassa laajasti tunnustettu. Meitä kuunnellaan, koska meillä on kokemusta.
Mitä tämä tarkoittaa Suomen ulkoasiainhallinnon näkökulmasta?
Kanssakäymistä Afrikan maiden kanssa on tiivistettävä, myös muiden kuin kumppanimaittemme kanssa. Fokus on laajennettava kehityksestä ja kaupasta aitoon kumppanuuteen. Ulkoministeriön on tarpeen tarkastella perusteellisesti toimintatapojaan, jotta pystymme kokonaisvaltaisempaan toimintaan. Ministeri Virolaisen kanssa keskusteltuani olen antanut tätä koskevan toimenpidepyynnön.
Hyvät kuulijat,
Maailma on rajussa muutoksessa, jonka keskeiset ajurit ovat maailmantalouden muuttuvat maastot, vahva väestönkasvu ja teknologian harppaukset. Tämä heijastuu myös maailman valtasuhteisiin.
Myös turvallisuuspolitiikka on korostunut, kun Venäjä rikkoi Euroopan turvallisuuden perustaa miehittämällä Krimin. Näistä tärkeistä periaatteista emme voi tinkiä – Euroopassa ei toisen maan aluetta anasteta seurauksitta.
Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Venäjälle käännetään selkä. Isossa kuvassa Venäjän tulisi hakea yhteistyötä Euroopan kanssa. Jos Venäjää tarkastellaan globaaleja ajureita varten, niin se on altavastaaja – heikkenevä talous, supistuva väestö, ja teknologian alalla sen kärki on kapean sotilaallinen. Näitä perusongelmia se ei ratkaise yksin.
Mutta yhteistyö edellyttää muutosta. Venäjän pitää noudattaa pelisääntöjä.
Suomen kannalta keskeinen turvallisuusyhteisö on Euroopan Unioni. Sanon sen nyt suoraan: olen viimeisen kolmen vuoden aikana itsekin joutunut muuttamaan aikaisempaa arviotani EU:n turvallisuuslisästä. Tieto lisää tuskaa, mutta onneksi myös ymmärrystä. Kyse on Suomen etujen ajamisesta – mahdollisimman taitavasti.
Siksi Suomella tulee olla myös vahvempi Eurooppa-politiikka. Suomen intressejä ei voida hoitaa pyörimällä EU:n neuvostojen agendan ympärillä. Eurooppa alueellistuu. Ryhmät ja kahdenvälisyys korostuvat. Puolustusyhteistyön kehittämisessä tämä on jo tätä päivää. Meillä tulee olla aktiivista ulkopolitiikkaa Euroopan maihin. Ennen kaikkea meillä tulee olla omat - kansallisiin intresseihin perustuvat - kannat, joiden taakse pyrimme saamaan kumppanit EU:ssa. Tämä on tärkeää erityisesti nyt kun yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hankkeita kehitetään.
Hyvät kollegat,
Vielä ei ole henkilökohtaisten testamenttien aika, paljon työtä on vielä edessä. Mutta pieni väliarvio lienee paikallaan.
Kun aloitin ulkoministerinä, kiteytin tavoitteet muutamaan olennaisimpaan: miten tuetaan Itämeren alueen vakautta, syvennetään ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa, vahvistetaan transatlanttista suhdetta sekä edistytään rauhanvälityksessä ja arktisessa politiikassa.Nämä ovat painopisteet, jotka asetin kolme vuotta sitten.
Hyvin näissä on edetty. Kiitos teidän.
Itämeren alue on meille keskeinen. Eivät jännitteet ole hävinneet, mutta yhteistyötä on voitu syventää ja luottamusta lisääviä toimia on toteutettu, kuten lentoturvallisuuteen panostaminen. Suomella on ollut tärkeä rooli Yhdysvaltojen ja Venäjän palauttaessa keskusteluyhteyttään.
Hybriditoiminnan kasvaessa alueellamme päätin nimittää ulkoministeriöön hybridisuurlähettilään. Yhteistyö eri valtiohallinnon tahojen ja yksityissektorin kanssa on tärkeää, samoin kuin Hybridiosaamiskeskuksen kanssa. Profiilin nostaminen hybridiasioissa luo jo sinällään pelotevaikutusta.
Yksi tärkeä itämerellinen ulottuvuus on Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyö. Nato on tärkeä toimija Euroopan turvallisuuden kannalta ja on oma etumme, että yhteistyö Naton kanssa on tiivistä. On turhaa yrittää maalata Naton toimintaa provokaatioksi, kun se puolustusliittona vastaa Venäjän voimapolitiikkaan.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö Naton kanssa on ollut hyödyllistä – olemme kytkeytyneet omaa turvallisuuspoliittista ympäristöämme koskevaan keskusteluun ja kykenemme halutessamme yhteistoimintaan. Ei tämä merkitse liittolaisuutta. Teemme työtä Suomen eduksi. Tämän yhteistyön rinnalla eurooppalainen puolustusyhteistyö ottaa tervetulleita edistysaskeleita.
Ruotsin kanssa ulkopoliittinen yhteistyömme on syventynyt, jopa arkipäiväistynyt. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen on erityisen tärkeää, silloin kun puolustuspoliittinen raide etenee. Ei ole keskeisiä asioita joita Tukholmassa tai Helsingissä ryhdyttäisiin ratkomaan ilman yhteyttä naapuriin. Kaverit kannattaa hakea läheltä, eikä meillä Ruotsia parempaa kaveria taida olla.
Transatlanttinen suhde on ollut paljon esillä. Huomion on vienyt lähinnä Trumpin tyyli. Nyt olisi kyllä aika lopettaa äimistely ja katsoa Trumpin tavoitteita ja tuloksia. Jollemme tee näin, emme kykene puolustamaan sitä, mitä pyritään hajottamaan. Oma kantani on edelleen, että Yhdysvallat ja Eurooppa ovat toistensa tärkeimmät kumppanit. Ellei yhteispeli Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä toimi, niin Kiina ja Venäjä korjaavat sadon.
Mutta ei kumppanuus tarkoita kritiikittömyyttä – Yhdysvallat on lyhytnäköinen ja tekee virheen, jos se kääntää selkänsä monenväliselle järjestelmälle tai ajautuu kauppasotaan. Sen olen sanonut suoraan. Yhdysvaltain vetäytyminen eräistä kansainvälisistä sopimuksista ja järjestelyistä ja monenkeskisen järjestelmän kyseenalaistaminen on ollut Euroopalle kova pala. Mutta Yhdysvalloissa on monia valtakeskuksia, eikä kuva Yhdysvalloista ole yksiselitteinen.
Rauhanvälityksessä tapahtuneeseen edistymiseen voimme olla tyytyväisiä – rauhanvälitys on saatu YK-järjestelmän prioriteetiksi, kuten kuulimme pääsihteeri Guterresilta hänen kesäisellä Suomen käynnillään. Nyt on hyvä panostaa erityisesti siihen, miten naiset ja nuoret huomioidaan paremmin rauhanvälityksessä.
Arktisen taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen merkitys vahvistuu edelleen. Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa on hyvässä vauhdissa. Arktinen tarjoaa mahdollisuuksia, mutta se ei voi tapahtua ympäristön kustannuksella. Mustan hiilen torjuminen on tärkeä osa tätä pragmaattista politiikkaa. Arktinen on ollut hyvä tapa sitoa Venäjää rakentavaan yhteistyöhön.
Ystävät,
Tämä on viimeinen puheeni ministerinä edustustopäällikköpäivillä – siis tällä hallituskaudella.
Kolme vuotta olen saanut olla ulkoministeriössä johtaa hienoa ja asiantuntevaa väkeä. On mahdoton tehtävä kiittää jokaista yksitellen - tai kaikkia kerralla. Mutta totuuren saa aina sanoo: Ilman teitä en olisi ministerinä pärjännyt. Helsinki2018 oli tästä siitä viimeisin näyttö. Spiikit, pyörät, viirit ja somet pantiin pyörimään. Kahdessa viikossa. Ja vapaaehtoisista ei ollut pulaa. Upea suoritus!
Te suurlähettiläät olette ministeriön ”keihäänkärki”. Olette minua uskaltaneet neuvoa - ja myös oikaista, vaikka en ole aina ihan oiennutkaan – enkä kaikelle oikenekaan. Te olette kantaneet Isänmaan lippua urhoollisesti – tehkää niin myös jatkossa. Ministerin tehtävä on öljytä koneistoa – ei olla jarrumiehenä. Diplomatia on tässä epävakaassa maailmassa tärkein työkalumme. Sen avulla kyllä selviämme. Jaksamista kaikille. Helppoa tämä ei tule olemaan, mutta diplomatiahan ei ole pelkkää glooriaa sen ulkoministeriön satavuotinen historia on osoittanut. Minunkin puolestani lämpimästi tervetuloa suurlähettiläspäiville.