Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 9.10.2017

Tasa-arvo otti harppauksen Nepalissa – Suomen tuella merkittävä rooli

Kesän paikallisvaaleissa oli ehdolla ennätysmäärä naisia, joista osa oli saanut perustuslakia ja vaaleja koskevaa koulutusta Suomen tuella.

Nepal on onnistunut kymmenen viime vuoden aikana merkittävästi parantamaan naisten osallistumista niin politiikassa, hallinnossa, yksityissektorilla kuin muillakin elämänalueilla. Kesällä pidetyissä paikallisvaaleissa naisia oli ehdolla ennätysmäärä, heidän joukossaan myös kastittomiin kuuluvia dalitinaisia.

Viime vuonna tehdyn perustuslakimuutoksen ansiosta naisten osuus päättävissä elimissä nousi yli 30 prosenttiin.

Nepal on yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysavun kumppanimaista.

"Suomi on rahoittanut Nepalissa muun muassa YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin hanketta, jossa naisia koulutettiin perustuslakiuudistuksesta ja vaaliosallistumisesta. Monet heistä pääsivät paikallisvaaleissa läpi, ja muutkin ovat jatkaneet yhteisöjensä päätöksenteossa ja tasa-arvotyössä", kertoo paikan päällä hiljattain vieraillut ulkoministeriön tasa-arvoneuvonantaja Leena Akatama.

Uusi perustuslaki takaa määrätyn osuuden päätöksentekopaikoista naisille ja vähemmistöjen edustajille, jotka ovat aiemmin olleet erittäin aliedustettuja poliittisessa päätöksenteossa. Kesän paikallisvaalienjälkeen Nepalin piirikuntavaltuustojen edustajista 40% ja yli 90 % varapormestareista on naisia.

Kuva: Erja-Outi Heino
Koululaisia Nepalissa

Uusi laki kieltää "menkkamajat"

Naisten nousua päättäviin elimiin vauhdittaa myös Suomen pitkäaikainen tuki Nepalin koulutussektorille. Tänä päivänä jo 51,5 prosenttia yläasteen aloittaneista oppilaista on tyttöjä, kun vielä vuonna 1999 luku oli 40 prosenttia. Vuonna 2016 yläasteen aloitti yli 260 000 tyttöä.

Tyttöjen koulunkäynnillä on laajoja yhteiskunnallisia kehitysvaikutuksia: se vähentää lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia ja heijastuu myös työn tuottavuuteen ja talouskasvuun.

Nepalin valtio hyväksyi tänä syksynä myös lain, joka kieltää naisten eristämisen yhteisöstään kuukautisten ajaksi.

"Perinteisesti naisten ja tyttöjen on pitänyt viettää kuukautisten aika erillään muista 'menkkamajoissa', joissa heillä ei ole pääsyä vessaan tai peseytymään, kouluun tai töihin. Suomi on aktiivisesti nostanut tämän perinteen haitallisuutta esiin yhteisöissä", Akatama kertoo.

Laki yksinään ei ole vielä tae muutoksesta vaan edellyttää myös sosiaalisten normien muutosta, ja Suomenkin työ tasa-arvon edistämiseksi Nepalissa jatkuu.

"Kyseessä on kuitenkin iso askel oikeaan suuntaan", Akatama summaa.

Tämä dokumentti

Päivitetty 9.10.2017

Takaisin ylös